AMTE-HANKE 7: Arktisen meriteknologian jäämallilaboratorio suureksi ja kansainväliseksi

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/>

Sivu 89:

HANKE 7: Arktisen meriteknologian jäämallilaboratorio suureksi ja kansainväliseksi

Koko paneelin painoarvo 4,2 = melko tärkeä, yritykset 4,0, julkiset 4,4, indeksi 1-5

Sisältöehdotukset

Jäämallilaboratoriokonseptin kilpailukyvyn turvaaminen Suomessa on tärkeä tavoite. Arktisen meriteknologiaosaamisen huippuosaamisen ydin Suomessa on jäämalli-laboratoriot ja niiden ympärillä tapahtuva tutkimus- ja kehittämistoiminta.Arktisen meriteknologian jäämallilaboratoriot on yksi syy, miksi Suomen arktinen meriteknologia on viime aikoina menestynyt. Tärkeää on pyrkiä pitämään tämä alan kannalta ratkaisevan tärkeä huippuosaaminen Suomessa ja kehittää sitä edelleen. Tällä hetkellä merkittävin yksityinen jäämallilaboratorio, Aker Arctic Technology Oy, on pääosin kansainvälisessä omistuksessa (STX Finland) ja suunnittelee vahvasti aluksia eri maiden telakoilla rakennettavaksi. Kansainvälisyys sinällään ei ole tässä mielessä suurin ongelma myöskään perustutkimuksen puolella. Sen sijaan olisi haettava kytköksiä vaikuttavuuden lisäämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti vahvistamalla jäämallitoiminnan klusteria Suomessa (etenkin yritysten keskinäistä verkottumista ja niitä tukevaa tutkimusta ja koulutusta). Tämä varmistaa kilpailukyvyn ja kansainvälisen vahvuuden. Suomessa toimivilla yrityksillä on oltava mahdollisuus tuotekehitykseen ja testaukseen, mitä alan laboratorioiden merkittävä kansainvälinen omistusosuus tai tulostavoitteet perustutkimuspuolella saattavat toisaalta rajoittaa. Siksikin julkisen sektorin tulee olla vahvasti laboratoriotoiminnassa mukana, mikä toiminta on alan perusinfrastruktuuria. Näin varmistetaan, että jäämallilaboratoriot tarjoaisivat mahdollisuuden myös pientelakoille ja pienille laiva- ja venevalmistajille testausmahdollisuuden kohtuuhintaan.

On  pohdittava ja keskusteltava (ja laadittava tarvittaessa strategia), mitä keinoja tarvitaan, jotta osaaminen säilyisi jatkossakin Suomessa ja Suomi voisi pitää johtavan roolin jäämallilaboratoriotoiminnassa. Eri alan toimijoiden ja laboratorioiden verkottuminen ja toisiaan hyödyttävä yhteistyö olisi osa tällaista strategiaa. Yksi näkökulma voisi olla verkostostrategia muun muassa niin, että Aalto-yliopiston jäämallilaboratorion ja Aker Arcticin työnjakoa selkeytettäisiin ja resurssoitaisiin ohjelmallisesti, mikä edellyttää muun muassa perustutkimustyyppisen rahoituksen varmistamista Aallon laboratorioon ja mm. tuotekehitysohjelmia ja koekäyttöohjelmia yksityiselle puolelle. Perustutkimuksessa kansainvälinen tutkimusyhteistyö on ollut vahvaa. Seuraavat teemat ovat olleet vahvasti kansainvälisen perustutkimuksen kohteina ja toiminta on tapahtunut Aallon jäämallilaboratorion / ”Jäätankin” toimintaan tukeutuen. Nämä ohjelmat muodostavat keskeisen perustan Suomen arktisen meriteknologian osaamiselle myös jatkossa. Näiden teemojen tutkimuksen jatkuvuus on varmistettava:

  • Laivan / rakenteiden sekä jään vuorovaikutus (Structure/ship-ice interaction)
  • Numeerinen mallintaminen (Numerical modeling of ice failure)
  • Merijään dynamiikka (Sea ice dynamics)
  • Skenaario-perustainen riskimallintaminen (Scenario based risk modeling)
  • Laivojen vakaus- ja toimiminen avovedessä (Seakeeping in open water)
  • Innovatiiviset uudet teemat.

Lisäksi on arvioitava, että miten kootaan muut jäälaboratoriotoimintaa vaativat arktisen meriteknologian toiminnot osaksi ”pakettia”.  Yksi osa kehittämistä on myös alan laboratorioiden markkinointi osana Suomen meriteknologiaosaamista, osana tuotepalettikokonaisuuksia ja kansallisen sateenvarjon alla.

Muuta huomioitavaa

Öljyntorjuntateknologian kehittäminen sekä öljyn ja erilaisten materiaalien kylmässä-käyttäytymisen tutkimus vaativat kukin omat laboratorionsa riippumatta laivamalli-laboratoriosta. Voitaisiinko näitä toimintoja yhdistää vähintään verkostomaiseksi klusteriksi ja joilta osin käyttää myös yhteisiä tiloja. Uudet tarpeet pitää huomioida suunnitteluvaiheissa etenkin laivamallilaboratorioita uudistettaessa.

Ehkä jäämallitoiminta-klusteria kehitettäessä tulevaisuudessa voisi soveltaa ns. horison-taalista klusteriajattelua totutun vertikaalisen klusteriajattelun rinnalla. Ajattelussa  kilpai-levat toiminnot ovat tae, että ala pysyy kansainvälisessä kärjessä. Merkkinä tästä olisi, että jokin etenkin yksityinen taho haluaisi investoida Suomeen uutta laboratoriokapasiteettia.

Ehdotukset vastuutahoista

Alan laboratoriot, erityisesti Aalto-yliopisto, Aker Arctic Technology

Rahoitusehdotus

Yritykset ja asiakkaat, TEKES, Suomen Akatemia, EU-tutkimusohjelmat, ESR

Aikatauluehdotus

2013-2014 strategia / rahoitushaut2013-2017 tutkimus- ja testausohjelmat

Potentiaaliset kumppanit

TEM, Finpro, UM,  myös säätiöt ja järjestöt muun muassa ympäristönsuojelun nimissä

***

Katso myös artikkelit

AMTE / Arktisen meriteknologian ennakointi – tärkeimmät jatkotoimenpidesuositukset 2013-2017

AMTE-kehittämishankkeiden alustava aikataulutus

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 3. Julkaisut ja raportit, 4. Pohjoinen ulottuvuus ja Koillisväylä -artikkeleita, 5. Menetelmät & Konseptit Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s