Arktisen meriteknologian tähtiklusterit vuonna 2030 mm. ympäristönsuojeluteknologia, ilmatiede, sää- ja mittausjärjestelmät?

BCG PP  20.8.2012, 2.0

BCG PP 20.8.2012, 2.0

Tulosten (päivitetty 20.8.2012) mukaan vuonna 2030 ns. tähtituotteita/-klustereita   Ympäristönsuojeluteknologia  ja  Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät (yli 50 % kysymykseen vastanneiden mielestä).  Auringon nousun aloja, kysymysmerkkejä, ovat selvimmin Tutkimus- ja poraustoiminta,  Merenalainen rakentaminen sekä  Turvallisuus- ja pelastustoiminta (yli 50 % kysymykseen vast.). Lypsylehmänä nähdään selvimmin Laivanrakentaminen (yli 50 %:n vastanneista mielestä). Myös Kuljetus- ja logistiikkajärjestelmillä on vahvaa lypsylehmän roolia.

Laivanrakentamisessa arktisen alueen mahdollisuudet huomioiden Uudellamaalla pitäisi erityisesti panostaa seuraaviin alustyyppeihin (etenkin työllisyysnäkökulmaa painottaen): Tutkimusalukset, Jäänmurtajat, Huoltoalukset, Jäämanagement-alukset, Öljyntorjunta-alukset,  Pelastusalukset ja Hybridi-/monitoimialukset.

(Tulokset ovat väliyhteenvetotuloksia ja suuntaavat prosessin seuraavia vaiheita. Varsinaiset tulokset ja johtopäätökset valmistuvat vuoden vaihteessa 2012-2013.)

Lue lisää.

Ks. myös artikkeli ”Mikä on Bostonin tuoteportfolioanalyysi?”

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 2. Koulutusmateriaalit, PP-esitykset Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Arktisen meriteknologian tähtiklusterit vuonna 2030 mm. ympäristönsuojeluteknologia, ilmatiede, sää- ja mittausjärjestelmät?

  1. veikko hintsanen sanoo:

    Kyllä meidän tulee ottaa huomioon myös se että eu:n liikennepoliittinen tavoite on saada 50% linja ja kuorma auto liikenteestä vesi ja rautatie liikenteen piiriin. Rautatiet sopivat hyvin matkustaja liikenteelle .

    Vesitiet erityisesti nyt kun kriittiset rajat on uusien materiaalien ja ilmaston lämpenemisen avulla rikottu,ne , joilla pystytään 2,5 metrin syväydellä ympärivuotisesti, Järvi Suomen jokaiseen niemennokkaan menemään 6-7000 m3 hakelasteja hakemaan tulisi alkaa kiinnittämään huomioitaniin metsäteollisuuden kuin kaivosteollisuuden kuljetusten siirtämistä järvi suomen alueella ennen konttiliikenteen siirtoa EU strategian mukaisesti myös vesille.

    Tällä tavoin päästäisiin samalla myös keski euroopan suurimpaan laivateollisuuden kehittyvään alaan jossa noin 12500 sisävesilaivaa on vain murto osaltaan sellaisia joita ei tarvitse uusia.

    Tämä sama sisävesi trendi on ympäri maailman menossa. Ei vähiten Venäjän jokiliikenteen tulevaisuus.

  2. yrjomyllyla sanoo:

    Tervehdys hyvä Veikko Hintsanen!

    Puheenvuorossasi on asiaa ja potentiaalia varmasti, viitaten myös lähettämääsi muuhun materiaaliin. Osaltani kykenen totemaan tässä vaiheessa, että suunta, että a) haetaan järjestelmätason ratkaisuja, jotka tuovat kustannussäästöjä, on ok lähtökohta mm. Murmanskin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuutta käsitteleviin tutkimuksiini viitaten. Toiseksi b) matalasyväyksisillä laivaratkaisuilla on ilmeisesti kysyntää myös Venäjän jokialueilla ja matalalla rannikkoalueella. Tässä mielessä lähtisin siitä, että Suomen sisävesille suunnitellun järjestelmän elementeillä on sovellusmahdollisuuksia muuallakin ja hakisin ehkä niitäkin. Tosin konkreettista pilottia usein tarvitaan, jotta pää saadaan auki muualla.

    Toiseksi hakisin tukea perustelluille ns. vahvoista ennakoivista trendeistä, se onkin jo omalla laillaan ammattimiehen työtä. Ehkä sitä, mitä olen nyt tehnyt ja, josta artikkelia löytyy esim. http://yrjomyllyla.com/2012/09/01/koillisvayla-ja-pohjoinen-ulottuvuus-koulutusmateriaalia-ja-artikkeleita/. Tarkoitan sitä, että poliittiset päätöksetkin joudutaan joskus muuttamaan, jos ne eivät kestä näitä vahvojen trendien paineita, nyt esim. on ilmassa tätä biopolttoainepolitiikkaa ja päätösten tarkistamista siinä kentässä ja toisena esimerkkinä Stokmanin kaasukentän viivästyminen, vaikka kaikki oli päätetty jne.

    Yksi mahdollisuus muiden joukossa on osallistua tuohon Tulevaisuusverstaaseen 11.10.2012. Se on systemaattinen ideariihi, jossa tietyssä vaiheessa keskustelua on mahdollisuus tuoda kaikki haluamansa esille tosin aikarajoituksen puitteissa melko lyhyesti. Ryhmä päättää demokraattisesti äänestämällä, mitä ajatusta se lähtee kehittämään. Periaatteessa kaikki esitetyt (ryhmässä ylöskirjoitetut) ajatukset dokumentoidaan ja ne jää ainakin raaka-aineeksi, ehkä ne julkaistaan tällä foorumilla anonyymisti. Harkitse asiaa, ilmottautumislomake, samoin kuin ohjelma on osoitteessa http://www.amtuusimaa.net. Verstasprojekti on kuitenkin sellainen, että etukäteen ei tiedä, mihin ryhmä päätyy. Mutta tiedon logistiikka on tärkeää, oikeaan aikaan oikeassa paikassa esitetty yksittäinen ajatus voi vaikuttaa paljonkin.

    terveisin
    Yrjö Myllylä

  3. veikko Hintsanen sanoo:

    osittain vastaus on saatu.

    Katsotaan nyt sitten mitä eduskunnan oikeusasiamies sanoo…. on alkanut omaehtoisesti tutkia miksi liikennepoliittiset selonteot on tehty sellaisiksi kuin ne ovat… eli ilman vesiteitten infrasta huolehtimista. Vain panostaen kuorma auto ja raideliikenteen kehittämiseen.

  4. yrjomyllyla sanoo:

    Vaikka olet hyvin informoinut minua asiasta, voi sanoa, että en ole kuitenkaan perehtynyt kysymykseen, niin että voisin tuoda omaa vahvaa kantaani. Edellytykset informaatioosi perehtymisellä siihen olisi. Jos näin on, kuten saan käsitykseni viestinnästäsi, että jotakin järkevältä ja perusteltuna pidettyä asiaa (sisävesiliikenteen kehittämistä) ei ole edistetty, voin hyvin uskoa, että sitä voisi selittää ns. intressillä ilmiöön. Ts. tietty luonnonlaki on, että jokainen toimija katsoo asioita omasta näkökulmastaan ja reviiriään turvaten. Näin ollen on melko selvää, että nykyiset satamat ja nykyinen merenkulkuliikenne, jos se kokee, että uusi järjestelmä uhkaa heitä, on sitä vastaan. Toinen vaihtoehto on, että nämä toimijat eivät ole paljoa sitä asiaa ajatelleet.

    Kukaan ei sahaa omaa oksaansa. Jotenkin on tullut mieleen, että uusi Joukkoliikennelakikin heijastelee tietyin osin joiden tahojen intressejä estäen ehkä alan uusiutumisen. Toisaalta intressi ilmiöön on hyvä ja välttämätön asia ja poliittisia valintoja jouduttaneen joskus tekemään johonkin suuntaan, ehkä toista vastaan. Jos kuitenkin aito kokonaisetu on tähtäimessä, pitkän päälle toimijat hyväksynevät ratkaisut. Virheellisiä päätöksiä kuitenkin tehdään, siitä olen myös vakuuttunut.

    Näkisin, että kokonaissysteemien muutos kerralla on vaikeaa, mutta on mahdollista saada uusi tendenssi jossakin kohtaa aikaiseksi, joka vähitellen haastaa nykyiset. Uskon oikeastaan vain tähän malliin, vastavalkeat on saatava, kilpailu tavallaan on ratkaisu. Mutta jos julkinen valta estää kilpailun, vaikka sitä jopa EU suosisikin ja yleinen puhe, niin siinä on paikka, mitä pitää hämmästellä. Varsinkin, jos vielä säädetään kilpailua estäviä lakeja, kuten on nähty, niin jonkun verran lienee aihetta huolestua (esim. Lex Nokia, toivottavasti ei sentään uusi Joukkoliikennelaki jne.)

    Sitten on syytä muistaa filosofi Pekka Himasenkin esityksissään lainaama Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhin esittämä toinen luonnon laki: Jokaisen visionäärisen hankkeen vaiheet ovat 1) ensin sinulle nauretaan, 2) sitten sinut sivuutetaan, 3) sitten sinua vastustetaan, 4) tällöin olet jo voittanut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s