Ramboll Management Consulting jatkaa arktisen öljyntorjuntateknologian osaamiskeskuskonseptin kehittelyä

Arktinen öljyntorjuntateknologian osaamiskeskus Perämerelle, Kaleva, Alakerta, 1.3.2015, YMy

Ramboll Management Consulting työstää eteenpäin alunperin RD Aluekehityksen johdolla toteutetun Arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa 2011-2013 esiin noussutta ja jalostettua sekä jatkotoimenpiteisiin valittua ja viestintäsuunnitelmalla toteutukseen ajettua hanketta. AMTE-hankkeen toteutus ja sen viestintästrategia johti keskeisimmin hankkeen  viemiseen  Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmään, Suomen arktiseen strategiaan (molemmat 2013) sekä mm. Fintrip-seminaareissa tietoisen ja hallitun viestintäosaamisen avulla. Hanketta on myöhemmin esiselvitetty Neste Jacobsin toimesta nimellä Arktisen öljy- ja kemikaalivahinkojen osaamiskeskus (2014). RD Aluekehityksen sovellukset toimivat innovaatiojärjestelmänä johtaen ideoiden kehittämisestä yhteiseen näkemykseen tulevaisuudesta ja sen vaatimista toimenpiteistä. Viestintäosaamisella suosituksia ajetaan päätöksenteossa eteenpäin.

Ramboll Management Consulting 19.8.2015:

”Arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskus ArcMaTe voisi tarjota mahdollisuuden harjoitella turvallista ja ympäristöystävällistä talvimerenkulkua, pelastustoimintaa, viestintää sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaa. Lisäksi se tarjoaisi koulutusta, konsultointia ja tutkimuspalveluja. Kaavaillun osaamiskeskuksen kohderyhminä ovat erityisesti viranomaiset, varustamot, laitevalmistajat, vakuutus-, öljy- ja kaasuyhtiöt, koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä kemianteollisuus.

Ramboll tekee selvityksen suunnitteluvaiheessa olevan ArcMaTe-osaamiskeskuksen liiketoiminnallisista edellytyksistä ja laatii sen pohjalta myös markkinaselvityksen ja kolme vaihtoehtoista liiketoimintasuunnitelmaa.

”Mukana on Rambollin johdon konsultoinnin asiantuntijoita Suomesta, Norjasta ja Venäjältä ja kaikkiaan seitsemästä eri toimistosta arktiselta alueelta ja sen ympäristöstä. Hanke on oiva esimerkki siitä, miten arktisen alueen osaamisemme ja kokemuksemme voi tuoda asiakkaille lisäarvoa. Tarjouksemme sai korkeat laatupisteet, vaikka vastassa oli kovia kilpailijoita”, toteaa Rambollin toimialajohtaja Maarit Vuorela.

ArcMaTe on Suomelle poliittisesti tärkeä hanke, joka on kirjattu myös uuteen hallitusohjelmaan. Mikäli osaamiskeskuksella arvioidaan olevan liiketoiminnallista kannattavuutta, voidaan investoinnit aloittaa vuosina 2016–2017. Keskus valmistuisi ja aloittaisi toimintansa vuonna 2020.”

Lähde:

http://www.ramboll.fi/media/rm/arctic-marine-testing-training-and-research-center

RD Aluekehitys ja ”Arctic Marine Testing, Training and Research Center”

img014Prosessin lähtökohdan tuntien on tärkeää, että hankkeesta ei tehdä vain julkisen sektorin ja konsulttikunnan itsensätyöllistämisvälinettä vaan muistetaan alkuperäinen ydintavoite, joka on lyhyimmillään esitetty AMTE-hankkeen jatkotoimenpidesuosituksissa (ks. linkit jäljelmpänä, Hanke-esitys no 4:

Öljyn kylmässäkäyttäytymisen tutkimus / Öljyntorjunnan teknologian kehittämisen jäälaboratorio ja koulutuskeskus).

Tähän tavoitteeseen kuuluu myös pk-yritysten (pienten yritysten) mahdollisuuksien tukeminen ei rajaaminen, mitä on hyvä harjoitella ja suunnittelun tässä vaiheessa. Valtiolla ja valtiollisilla toimijoilla sekä suuryrityksillä on tärkeä rooli, mutta samalla on tuettava niiden alihankintaverkostoja pieniin yrityksiin. On muistettava, että jokainen toimija ajaa luontaisesti omaa etuaan ja alkuperäinen tai yhteinen etu ei välttämättä toteudu, ellei asiaan kiinnitetä erityistä huomiota.

Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen loppuraporttikin on annettu useimpien avaintoimijoiden käyttöön luonnosvaiheessa ja sen jälkeen ArcMaTe-hankkeen kehittelyn aikana. Toisaalta voisi sanoa, että osaamiskeskusta (ellei sitä ymmärrä vain uudeksi fyysiseksi investoinniksi) ei tarvitse odottaa viittä vuotta vaan toiminta sen hyväksi on jo olemassa ja sitä voidaan jatkaa, kun koordinaatiovastuuta osataan asioista ottaa. Esimerkiksi seuraavaa arktisen öljyntorjuntateknologian harjoitusta voi jo suunnitella ja toimijoita koota, jos asian ymmärtää oikein. Osaamiskeskus on siellä, missä asioita koordinoidaan ja ymmärretään kantaa todellista vastuuta. Luonnollisesti tällaista toimintaa tulisi myös osata vastuunsa tuntevien yhteiskunnan toimijoiden resurssoida.

ArcMaTe-hankkeeseen on nyt tässä vaiheessa ikään kuin implementoitu useita AMTE-hankkeen jatoimenpidesuosituksia, mm. Hanke-esitykset, esim. 3. ja 8. ja alkuperäinen lähtökohta ei välttämättä nouse riittävästi esille. Seuraavassa on muutamia tiedotteita, jotka RD Aluekehityksen näkökulmasta ovat prosessiin liittyviä sen liikkeellepanovaiheesta.

Tieteellisiä foorumeja, jonne em. näkökulmia on tuotu ja joilla foorumeilla myös em. tuloksia on perusteltu osana viestintästrategiaa ja jatkohankkeita:

RD Aluekehitys Oy on valmis yhteistyöhön tuomaan osaamisensa ja Arktisen meriteknologian laajan aineiston  ”Arctic Marine Testing, Training and Research Center” hankkeen ja muiden jatkohankkeiden käyttöön.

LOPPUTULOS SELVITYSTEN OSALTA

Ramboll Finland Oy 30.6.2016:

  • ”Selvityksessä osaamiskeskus nähtiin ennen kaikkea arktisten merien turvallisuuden kärkikehittäjänä, jonka ydinpalveluita ovat: 1) joukkoistamis- ja yhteiskehittämisportaali arktisten merien turvallisuuteen liittyvien haasteiden ratkomiseksi, 2) arktisten merien turvallisuuteen liittyvien innovaatioiden hautomo ja vientikiihdyttömö ja 3) ns. one-stop-shop arktisten merien turvallisuuteen liittyville valmennuspalveluille sekä kenttätestauksen ja -demonstroinnin palveluille.”

Missä määrin esim. mainitut asiat toteutuvat, millä resursseilla ja saavatko pk-yritykset sitä tukea, jota hankkeella lähdettiin alunperin hakemaan, jää nähtäväksi.

VERTAA ”LOPPUTULOSTA” JA ALKUPERÄISIÄ TAVOITTEITA

RD Aluekehityksen manageroima projekti:

AMTE-HANKE 4: Öljyn kylmässäkäyttäytymisen tutkimus / Öljyntorjunnan teknologian kehittämisen jäälaboratorio ja koulutuskeskus .

Rinnakkainen / jälkeen toteutettu Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän mietintö:

.
b) Suomeen perustetaan arktisen öljyntorjunnan osaamiskeskus ja sitä tukevat tutkimus- ja kehitys-hankkeet sisällytetään käynnissä oleviin tai käynnistettäviin arktisiin tutkimus- ja kehityshankkei-siin. Ministeriöt yhteistyössä (YM, LVM, TEM) varautuvat hankkeen toteuttamisen eri vaiheisiin val-tion talousarvioissa.

.
Vastuutaho: Magnus Nyström, ympäristöministeriö.

_

Pitäisikö tuloksiin olla tyytyväinen, vai voisiko aiheesta oppia? Esim. mitä tarkoittaa kysyntälähtöinen ja mitä tutkimus- ja teknologialähtöinen innovaatiojärjestelmä? Kummasta hanketoteutuksessa on ollut kyse? Ts. unohtuiko niiden yritysten signaloima viesti, minkä vuoksi liikkeelle lähdettiin? Asiahan selviää esim. kysymällä näiltä yrityksiltä.

_

Lopulta Kymenlaakson toimijat tarttuivat mahdollisuuteen. Kymenlaakso olikin alusta asti potentiaalisena mukana. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin sivuilta:

Muita uutisaiheita asiasta:

Pelastustoiminta 14.8.2020: Suomen suurin öljyntorjunnan testausallas rakenteilla Kotkaan – pelastuslaitokset: ”Erittäin hyvä, että tällainen saadaan”

Suomen suurin öljyntorjunnan testausallas rakenteilla Kotkaan – pelastuslaitokset: ”Erittäin hyvä, että tällainen saadaan”

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 2. Koulutusmateriaalit, 3. Julkaisut ja raportit, 4. Pohjoinen ulottuvuus ja Koillisväylä -artikkeleita, 5. Menetelmät & Konseptit, Arctic marine technology Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s