LVM, TEM ja YM esittävät: Käynnistettävä Perämeren rannikolle sijoittuvan kansainvälisen arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskuksen suunnitteluvaihe

Fintrip tiedottaa ryhmän Facebook-sivuilla 11.12.2014:

Liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö esittävät, että käynnistetään Perämeren rannikolle sijoittuvan kansainvälisen arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskuksen suunnitteluvaihe, jonka toteuttajina ovat Kemin, Oulun ja Porin kaupungit kehitysyhtiöineen. Ministeriöiden roolina on auttaa kaupunkeja verkostoitumaan oman alansa toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

.

Kemin satama on ollut 1970-luvun alusta auki joka päivä. Kiitos yhteiskunnallisten päätösten ja jäänmurron kehittymisen. Kemin satama on pitkällä aikavälillä maantieteestä johtuen luonteva vaihtoehto kasvaville kuljetuksille Barentsin alueella. Satamaan tulee syväväylä ja matkat kohteisiin ovat siitä lyhyimmät. Oulussa sijaitsee vahvaa tutkimusta ja tuotekehityst öljyntorjunta-alalla ja mm. yliopistolla on jo nyt valmiita yhteyksiä Kemin satamaan. Kuvassa satamajäänmurtaja töissä Kemin satamassa huhtikuussa 2014. Kuva Yrjö Myllylä.

Ministeriöiden esitys liittyy Suomen arktiseen strategiaan, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen elokuussa 2013. Strategian yhtenä toimena oli vaikuttaa kansainvälisen kemikaali- ja öljyntorjunnan osaamiskeskuksen syntymiseen.

Arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskuksessa tullaan tarjoamaan turvalliseen talvimerenkulkuun, pelastustoimintaan ja öljyntorjuntaan liittyviä harjoituksia, koulutusta, testausta ja standardointia jääpeitteisellä merellä ja myöhemmin mahdollisesti myös koealtaissa. Kylmän ilmanalan laitetestausta ja laajamuotoista tutkimusta voidaan toteuttaa sekä luonnonoloissa että laboratoriossa.

Osaamiskeskuksen suunnitteluvaihe kestää 1-2 vuotta ja sen aikana laaditaan keskukselle liiketoimintasuunnitelma. Suunnitteluvaiheen aikana selvitetään myös yhteistyömahdollisuudet Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa.

Mikäli osaamiskeskuksella on liiketoiminnallista kannattavuutta alkaa varsinainen investointivaihe vuosina 2016-2017. Osaamiskeskus saadaan avattua kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.”

Ks. tiedote myös YLEn uutisten sivuilta 11.12.2014:

Yrjö Myllylä kommentoi tiedotetta Fintripin FB-sivuilla 11.12.2014:

”Se on hyvä, että asiat etenevät. Dynaamisten vaikutusten saamiseksi kannattaa jatkossakin tilata RD Aluekehitykseltä, joka käyttää EU:n parhaimmaksi arvioitua alueellista ennakointikäytäntöä. Tämä nousi Arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa (www.amtuusimaa.net) framille Vapaavuoren asettamaan meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän muistioon ja sitten kaiketi Arktiseen strategiaan. Jos jatkossa halutaan vaikutuksia ja viranomaisillekin järkevää tekemistä, tarvitaan tällaisia tilausprosesseja. Tässä tilaajana toimi etenkin Uudenmaan ely-keskus, sen kehittämispäällikkö Taavetti Mutanen – jonka rohkeutta kiittäisin eniten – ja ennakoinnin asiantuntija / projektipäällikkö Sasu Pajala, jota ilman tähän ei täältä katsoen olisi päästy.”

”Tiedän, että Fintrip pitää tätä omanaan, mutta päätin kysyä tätä Fintripin seminaarissa, jotta asia tulisi esille ja kirjoihin ja niin se eteni, kun vastaajana oli oikea taho, eli lähinnä Lamorin edustaja paneelissa. Nyt jatkossa täytyy olla tarkkana, että ei rajata liikaa tätä mekaaniseen, kuin nyt matkalla näytti, myös kemiallinen pitää olla ehdottomasti mukana, koska parhaiimmat ratkaisut ovat yhdistelmiä eikä niitä ole välttämättä Lamorillakaan. Pitää olla kilpailua! ja sitä pitää tukea eikä estää. Nämä on huomioitava tässä jatkotyössä. Mekaanisen torjunnan painotukset voi tulla siitä, että taustalla painaa nyt liikaa alan tietyt yritykset. Sopisiko esim. OilWhale-konseptiin? (www.oilwhale.fi) Alaa uudistavat yritykset pitäisi sopia mukaan, jos hyvää tehdään. http://amtuusimaa.net/…/amte-hanke-4-oljyn…/

__

Hanketta on viety eteenpäin viime vuosille tyypilliseen tapaan julkisten toimijoiden kanssa. TEM tilasi konsulttitoimeksiannon valtionyhtiöltä. Nyt lehdistötiedotteen mukaan työtä jatketaan kunnallisten elinkeinoyhtiöiden kanssa. Näissä on se haaste, että yrittämisen rajapinta pitäisi saada jossakin kohti rikki, jotta aitoja tuloksia voisi tulla. Toisin sanoen myös aito yrittäjä on kohdattava ja saatava hyötymään. Eli tähän liittyviä  haasteita on vielä edessä. Hanke tavallaan lähti kysyntälähtöisenä, mutta on jossakin määrin kulkenut nyt perinteiseen tyyliin julkislähtöisenä jatkokehittämisen osalta.

On  monia muita yrityksiä, jotka ovat ottaneet aiheesta minuun yhteyttä tai joita on haastateltu tuohon vaiheeseen tultaessa, joita sitten tässä NesteJacobsin konsuilttivaiheessa ole enää kuultu. Jotta tuloksia tulisi, nämäkin pitäis kuulla. Vielä on siis vaara, että hanke ei etene, jos mukaan ei saada strategisissa vaiheissa aitoja yrittäjiä tai hanketta yrittäjämäisesti edistäviä. Kun asiat puhutaan tässä suoraan hyvää tavoitellen, todettakoon, että myös viranomaisten, Tekesiä tms. öljyntorjuntateknologiaa lähellä olevien tahojen intressit voivat vaikuttaa liiaksi niin, että dynaamisia vaikutuksia ei synny (esim. viranomaisten taipumus protektinistiseen toimintaan, mm. Lex Nokia ym., alalla saattaa olla myös henkilökohtaisia intressejä teknologiaa lähellä olevissa virkamiehistöissä).

Esimerkiksi Technopoliksen historiasta voisi ottaa mallia – valtio, alue ja yritykset samassa paketissa yhteen hiileen puhaltamassa tavoite alueen kehittäminen tärkeimpänä. Kansainväliset rahoittajat pitää tutkia. StatOil esim. rahoittaa Murmanskissa öljyn kylmässäkäyttäytymisen tutkimusta ja haastattelemamme kansainväliset öljy-yhtiöt, Chevronin, ConocoPhillipisin edustajat ja muut, korostivat myös asian tärkeyttä (ks. alla oleva Jon McEwanin tutkimus). Verkoston pitää olla laaja ja ottaa huomioon öljy-yhtiöt, jotka ylhäällä operoivat, mm. Shell. Brasialaiset ja kiinalaiset hakevat Suomesta astinlautaa arktiseen, tämä voisi olla yksi mahdollisuus heillekin.

Hyödyllisiä teemaan liittyviä linkkejä

Ks. myös

Tässä työssä pyrimme tekemään kansainvälisiä haastatteluita Arktisen öljyntorjuntakeskuksen perustamisen edellytyksiä tukemaan. Jon McEwan on käytettävissä syventämään ja markkinoimaan teemaa. Jonin haastattelut olivat yksi syy, joka antoi lisävahvistusta keskuksen tärkeydestä:

Kiinan pääoman mahdollisuudet selviävät mm. Arktisen meriteknologian China Tekwayn panelistin Timo P. Kiviahon kautta:

Kalevan Alakerta- tms. kirjoituksia teemaan liittyen:

Haastatteluita:

Kirjoitettuja artikkeleita:

Koulutuksen tärkeää implementoinnissa:

Esimerkki tulosten implentoinnista  koulutuksen kautta, Pohjois-Pohjanmaan ely-tilaus:

Pohdintaa: Mitä se innovaatiotoiminta nyt oikeasti onkaan? – Asian ymmärtäminen hankkeen  menestymisen edellytys

Öljyntorjuntateknologian huippuosaajia on Suomessa useita, joille mahdollisuuden antaminen on menestyksemme edellytys:

Lopuksi muistettava, mistä kaikki lähti – näin saadaan vaikutuksia jatkossakin!

Mutta, mikä se innovaatio olikaan ja se kuuluisa innovaatioympäristö? Sekä innovaatio, että arktinen pitää avata, jotta tuloksia voisi tulla

TEM innovaatio-osasto vastasi kansallisesta innovaatiostrategiasta, joka oli tämän alla olevan raportin (VNK 12/2006) pääsuositus ja jatkotoimi. Parhaimmillaan tiettävästi TEM ”innovaatio-osasto” pääsi virkamiehistöineen siihen, että päätulos ”kysyntälähtöiseen innovaatiotoimintaan pääseminen” tarkoittaa kuta kuinkin ”käyttöliittymälähtöisyyttä”. Nyt tässä Arktisen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakeskusasiassa olemme nähneet, mikä voisi olla kysyntälähtöinen innovaatio. Sitä ei keksi yliopistot, TEM, TEKES, Suomen Akatemia, jotka ovat parhaimmillaan sen tukena. Vaan kuka ja mikä keksii? Se selviää tästä öljyntorjuntakeskus-esimerkistä ja seuraavasta raportista. Yrittäjyyden ymmärtäminen ja tukeminen, mahdollisuuksien antaminen on a ja o:

Ilman myöskään TEM aluekehitysosaston tilausta (TEM 43/2010) ei olisi Uudenmaan elyn tilausta, joka johti tähän keskusasiaan. Uudenmaan ely-tarttui RD Aluekehitys Oy:n aloitteeseen jalkauttaa tuon raportin tuloksia. TEM aluekehitysosasto pyysi tarjousta 1.10.2013 raportin päivittämiseksi. Ulkoministeriö sitoutui alustavasti rahoittamaan. Päivityshanke kaatui rahoituksessa välttämättömään TEMin arktisen vastuuvirkamiehen lausuntoon (innovaatio-osasto). Hän ei nähnyt lähestymiskulmaa uskottavana ja katsoi, että TEM-keskittyy nyt arktisessa meriteknologiaan. Mahdollisuuksia siis on, jos osataan tilata. Nyt esillä olevan kärjen, arktisen meriteknologian, kokonaisvisio on eräällä tavalla tässä:

Arktinen käsite on kuitenkin laajempi ja sen käsitteen avaamisessa RD Aluekehitys tilausyhteistyössä voi olla huomattavaa lisäarvoa tuova kumppani Suomen arktisia strategioita toteutettaessa. Toimijoiden ymmärrys siitä, että mitä on yrittäjyys ja sen vahvistaminen on tässä ja muussa jatkossakin ainoa menestymisen edellytys.

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 4. Pohjoinen ulottuvuus ja Koillisväylä -artikkeleita, 5. Menetelmät & Konseptit, PP-esitykset Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s