”Nyt pitäisi pääministerillä olla kanttia sanoa miten edetään”

”Nyt pitäisi pääministerillä olla kanttia sanoa miten edetään. Aikaa kuluu joka tapauksessa hukkaan joka päivä. Yhteiskunta ja telakat tarvitsevat nopeita päätöksiä tässä asiassa.” Näin kirjoittaa arktisen meri- ja öljyntorjuntateknologian asiantuntja Markku Järvinen kirjoituksessaan, jossa hän näkee arktisen varustamotoiminnan kehittämisen ajankohtaisena ja kiireellisenä keinona lisätä kansakunnan tuloja velkaantumisen sijaan. Seuraava kirjoitus on julkaistu Markku Järvisen luvalla toiveena keskustelun herättäminen aiheesta.

Jos valtio lainoittaisi esim.  Arctia Shipping varustamoa esim. 1 miljardilla se saisi tilattua tuolla rahalla telakoiltamme vähintään  10 kpl arktiseen jäänmurtoon ja tehokkaaseen öljyntorjuntaan sopivaa palvelualusta porausta suorittaville yhtiölle. Aikarahdattuna  porausyhtiölle yksi  alus tuottaisi bruttona/ vuosi noin 172 milj euroa. Kaikki 10 alusta tuottaisivat vuodessa bruttona alusten rakentamiskustannukset. Karkea kustannusarvio tehty öljyntorjunta-alus Hylkeen tuntiveloituksen pohjalta sen lähtiessä käskettynä öljyn torjuntaan kotimaan vesillä.

.

Kirjoittaja esittää, että Suomen olisi  kannattavaa kehittää omaa arktisen turvallisuus- ja pelastustehtäviin tarkoitettua laivastoaan ja aikarahdata sitä öljy- ja kaasukentillä. Laivanrakentamisen lisäksi Suomessa on kysyttyä operointiosaamista.  Kuvassa vuonna 2010 perustetun uuden Helsingin  venäläis-eteläkorealaisen telakan ensimmäinen Vitus Bering -niminen laiva Sahalinin alueen öljy- ja kaasukenttien huolto- ja jäämanagement tehtäviin.  Kuva elokuu 2012, Yrjö Myllylä.

Alusten rakentamiseen käytettävät rahat  jäisivät kotimaan rautakourille ja yrityksille. Alusten rakentamista ei nähdäkseni tarvitse kilpailuttaa siksi, että niihin integroitaisiin kotimaassa kehitetty ja laajat patenttisuojat omaava öljynkeräystekniikka. Keräysmenetelmä ja siihen liittyvä tekniikka on erottamaton osa itse alusta, mikä ei kuitenkaan rajoita aluksen käyttöä muuhun liiketoimintaan. Aluksen kansille voidaan rakentaa matkailijoita varten majoitustiloja henkilöstön lisäksi.  Tämä palvelisi arktisella alueella erinomaisesti toiminnan läpinäkyvyyttä.

Kriittisestikin Arktisen alueen hyödyntämiseen suhtautuvilla olisi mahdollisuus tehdä omakohtaisia havaintoja operatiivisista toiminnoista vapaasti. Alueen tutkijat voisivat hyödyntää myös näin aluksia omissa tutkimuksissaan, ilman että tarvitsee erikseen rakentaa vain tutkimuskäyttöön soveltuvia aluksia.

Ongelma on siinä kykeneekö valtion hallinto reagoimaan  riittävän nopeasti  Arktisella alueella  jo meneillään oleviin toimintoihin. Se juna jo liikkuu. Norja on jo siellä. Venäjä on siellä. Kiina on tulossa sinne, tekee jo jäänmurtajia arktisen alueen käyttöön. Mikäli emme ole nyt siellä sinne menee joka tapauksessa joku muu.

Arktisella alueella elantonsa saava alkuperäisväestöt haluavat olla mukana alueensa hyödyntämisessä ja saada siitä myös oikeutetun hyödyn. Hyödyntäminen on kuitenkin tapahduttava siten, että luonto ja siellä olevan eläimistön niin veden alla olevan kuin maalla olevan elinolosuhteet turvataan. Tämä tarkoittaa sitä, että Arktista aluetta voidaan hyödyntää vain sellaisella tekniikalla, että toimintaturvallisuus on osoitettu ja mahdollisen vahingon  sattuessa  pitkäaikaisia vaurioita ympäristölle ei synny.

Vastuukysymyksiin on kotimaassamme suhtauduttu pelolla. On pelätty korvausvastuuta tarkoitushakuisesti. Kaikkien lakien mukaan  osoitettu vahingon aiheuttaja on korvausvelvollinen. En ymmärrä miten korvausvastuuta voidaan siirtää yritykselle joka pyrkii päinvastoin, vahingot tapahduttua muiden toimesta, minimoimaan vahinkojen suuruus. En tiedä tapausta, jossa pelastaja tuomittaisiin vahingonkorvauksiin.

Kotimaassa on juuri valmistunut Arktisen meriteknologian ennakointisuunnitelma, jonka aikajana ulottuu 2020 luvulle ja ylikin. Se on hyvä suunnitelma mutta  siihen liittyvien toimenpiteiden aikajana tulee lyhentää vuoteen 2014-2015. Silloin viimeistään meillä pitää olla tarjolla aikarahdattavaksi valmiita palvelukonsepteja Arktiselle alueelle ja muuallekin missä osaamisellemme on kysyntää. jos ylipäätään halutaan olla siellä. Toivoisin, että Arctia Shipping johto voisi julkisuudessa kertoa yhtiön toiminnastaan arktisella alueella ja lähinnä kustannusrakenteesta loukkaamatta yrityssalaisuuksia. Saataisiin myös itse paikalla olleiden kertomuksia eikä vain luultaisi jotain. Nyt kotimaassa kamppailee kaksi valtion virastoa keskenään jäänmurtajista. Toisella ei ole niitä vielä yhtään eikä toinenkaan ole kovin suuri maailman laajuiseen kilpailuun  vaikka osaamisessa olemme ylivoimaisia, toistaiseksi.

Onko rakennettu tarkoitushakuisesti  mehevä riita tarkoituksella estää jäänmurtajien meneminen Arktiselle alueelle.  Nyt pitäisi pääministerillä olla kanttia sanoa miten edetään. Aikaa kuluu joka tapauksessa hukkaan joka päivä. Yhteiskunta ja telakat tarvitsevat nopeita päätöksiä tässä asiassa.

Markku Järvinen

(toimittaja Yrjö Myllylä)

Ks. myös Markku Järvisen nimellä ja luvalla  toimitettu toinen artikkeli

“Arktisen tulevaisuuden mahdollisuudet eivät odota Suomea”

Markku Järvisen yhteystiedot linkissä olevan artikkelin lopussa.

***

Ks. myös

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 2. Koulutusmateriaalit, PP-esitykset, 4. Pohjoinen ulottuvuus ja Koillisväylä -artikkeleita, 5. Menetelmät & Konseptit Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s