TIETOISKU: Arktinen meriteknologia on mahdollisuus koko Suomelle, jos osaamme verkottua

– Esimerkiksi merikaupunki Salon konepajaosaamista tarvitaan jatkossa LNG-projekteissa

Maailman käytössäolevista jäänmurtajista noin 60 % on tehty Suomessa, pääasiassa Helsingissä, joka tunnetaan myös ajankohtaisen Tall Ship Races 2013 kaupunkina.  Suomi on ainoa maa maailmassa, joka on joutunut käymään ulkomaankauppaa kokonaan jäätyvien merien takaa. Tämä on kerryttänyt sille osaamista arktisessa merenkulussa.

Jäänmurtajien, jäätämurtavien rahti- ja huoltoalusten ja muiden arktisten meriteknologian tuotealueiden kysyntä kasvaa nyt ja lähivuosikymmeninä monesta eri syystä. Arktisen alueen kehitykseen on viime aikoina vaikuttanut etenkin maapallon väestönkasvu, kaupungistuminen, talouden kasvu ja näistä johtuva kasvava kysyntä luonnonvaroihin. Venäjän kehitysprosessit ovat vieneet sen intressejä pohjoisille alueille Neuvostoliiton hajottua, jolloin luonnonvaroista rikkaat eteläiset valtiot, kuten Kazakstan ja Turkmenistan itsenäistyivät. Venäjän pohjoisten luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttää Koillisväylään tukeutuvan liikenteen kehittämistä. Teknologinen kehitys, on tehnyt mahdolliseksi luonnonvarojen kannattavan hyödyntämisen arktisilta alueilta itsessään. Esimerkkinä voisi mainita Suomessa kehitetyn ja mm. kaivosyhtiö Norilsk Nickelin tarpeisiin sovelletun ilman erillisen jäänmurtajan apua toimivan DAS-rahtialuskonseptin (Double Action Ship), joka toimii sekä rahtilaivana että jäänmurtajana. Ilmastonmuutos on helpottanut arktisessa toimimista monivuotisen jään vähetessä Jäämerellä, mutta ei ole välttämättä aina pääsyy lisääntyneeseen aktiivisuuteen arktisessa. Arktisella alueella olosuhteet ovat totuttua haastavammat jatkossakin, mikä tarkoittaa huomion kiinnittämistä arktisen teknologian kehittämiseen alueella toimittaessa.

Tuoreen kesäkuussa 2013 julkaistun ennakointitutkimuksen mukaan Suomella voi olla johtava rooli arktisessa meriteknologiassa myös jatkossa. Aseman säilyttämiseksi Suomi pyrkii raportin suositusten mukaan kiinnittämään huomiota koulutuksen, tutkimuksen ja muun toiminnan suuntaamiseen palvelemaan arktisen meriteknologian kysyntää ja sen kasvavien tuotesegmenttien, kuten ympäristönsuojelu- ja öljyntorjuntateknologian, ilmatieteen ja offshore-toiminnan tarpeita.  Suomen kannalta erityisen tärkeitä verkottumisen kohdemaita ovat mm. Venäjä ja Norja – unohtamatta Kanadaa, Kiinaa, Tanskaa / Grönlantia, Yhdysvaltoja tai muita arktisissa olosuhteissa operoivia maita, kuten Argentiinaa tai Etelä-Afrikkaa, jolle Suomi toimittikin vuonna 2012 S.A. Agulhaes II –nimisen Antarktisen tutkimusaluksen.  Yksittäisiin hankkeisiin satsaamiseen sijaan on tärkeämpää liittoutua oikeiden pelureiden kanssa ja tarjota niille palvelupaketti ennen investointipäätöstä.

Tulosten perusteella ”Arktinen meriteknologia on mereen liittyvää teknologiaa merellä, ilmassa, meren alla tai maalla. Teknologia liittyy etenkin kaasun– ja öljyntuotantoon ja kaivostoimintaan. Teknologia toimii arktisissa olosuhteissa ja se on etenkin 1) kylmän, lumen ja jään kestävää, 2) luontoa vähän rasittavaa, 3) teknologia toimii pitkien etäisyyksien toimintaympäristössä.”

Esimerkiksi maakaasusta nesteytetyn kaasun eli LNG:n (Liquefied Natural Gas) osuuden lisääntyminen energiantuotannossa on ollut pitkään trendi. LNG:stä on tulossa nesteytys- ja laivausteknologian kehittymisen myötä putkikuljetuksista riippumaton energialähde. Trendi on vauhdittunut viime vuosina liuskekivikaasun markkinoille tulon vuoksi, jolloin LNG:n hintakilpailukyky on kasvanut perinteiseen putkikaasuun verrattuna. Venäjällä on käynnistynyt suuri LNG-tuotantolaitoshanke Jamalilla ja se kaavailee uutta tuotantolaitosta myös Viipurin alueelle Gazprom-yhtiön toimesta. Norja puolestaan käynnisti Pohjois-Norjassa merellisen Snøvhitin kaasuntuotannon ja siihen liittyvän LNG-tehtaan Hammerfestissa vuonna 2009. LNG-tuotantolaitosten lisäksi kaasun vastaanottoterminaaleja tulee rakentumaan rannikkokaupunkeihin Suomessa ja muualla Itämeren piirissä lähivuosina. Suomi haluaa olla mukana LNG-trendissä ja tarjota mm. arktista meriteknologiaosaamista jäissä kulkevien LNG-alusten tarpeisiin, hyödyntää kylmää ilmanalaa LNG-tuotannossa. Suomi on tunnettu myös projektiosaamisesta, laadukkaasta insinöörityöstä ja aikataulujen pitämisestä. Esimerkiksi voisi mainita jäänmurtajaosaamisen (mm. Arctech Helsinki Shipyard) lisäksi risteilyalusosaamisen (mm. STX Finland) ja offshore-tuotannon (mm. Technip, Pori). Tätä tunnettua insinööri- ja projektiosaamista sekä konepajoja voidaan nyt käyttää LNG-investoijayhtiöiden tarpeisiin Suomessa ja sen lähialueilla. Vuonna 2013 perustetun Suomen LNG Yhdistys Ry:n salolaisen perustajajäsenen Timo Kiviahon mukaan mm. Salon seudun metallialan yritykset ovat kiinnostuneet LNG-terminaali- ja muista LNG-investoinneista.  Suomi on tunnettu myös erikoisteräksistään (yritysedustajia mm. Rautaruukki), joita sovelletaan vaativiin kohteisiin kylmässä ilmanalassa.

Arktisiin kysymyksiin ja ennakointiin erikoistunut, Arktisen meriteknologian ennakointitutkimuksen (www.amtuusimaa.net) tekijä RD Aluekehitys Oy on käytettävissä arktisen meriteknologian edistämiseen Suomessa, Itämeren alueella ja muualla mm. EU:n komission tunnustaman ennakointiosaamisensa puitteissa. RD Aluekehityksen yhteistyössä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa kehittämä ennakointikäytäntö onkin valittu Euroopan unionin komission arvioinnissa Euroopan parhaimmaksi ennakointikäytännöksi vuonna 2010. Menettelytavassa yritykset ja muut asiaan vaikuttavat tahot saadaan mukaan kehitysprosessiin miettimään yhteistä tulevaisuutta. Menettelytapa tuottaa priorisoidun listan tulevaisuuden vaatimista toimenpiteistä.

Ajankohtaista on mm. LNG:n käytön ja teknologian kehittämistarpeiden ja yhteistyömahdollisuuksien ennakointi Itämeren piirissä. Yhteistyössä perustetun Suomen LNG Yhdistys Ry:n kanssa yritys on valmis esimerkiksi järjestämään tilauksesta koulutustilaisuuksia alueiden varautumiseksi LNG-investointeihin ja teknologian kehittämiseen.

Jatkotoimenpidesuositukset

  1. LNG-yhteistyömahdollisuuksien ennakointi Itämeren piirissä ja sen eri alueilla EU:n parasta alueellisen ennakoinnin menetelmää käyttäen
  2. LNG-koulutustilaisuudet Itämeren piirin eri alueilla osaamisen lisäämiseksi ja investointeihin varautumiseksi
  3. Viestintämateriaalin tuottaminen ja jakelu Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen tuloksista sekä LNG-hankkeista.

Lisätietoja ja tarjouspyynnöt:                 

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 4. Pohjoinen ulottuvuus ja Koillisväylä -artikkeleita, 5. Menetelmät & Konseptit Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s