AMTE-TIEDOTE 1.7.2013: Kansainvälistymisen edistämisessä verkottuminen investointeja tekeviin ”pelureihin” tärkeintä

Arktisen meriteknologian   ennakointitutkimus julkistettu

Pelkästään yksittäisiin hankkeisiin panostaminen on osoittautunut epävarmaksi kansainvälistymisen strategiaksi. Kansainvälistymisen edistämiseksi arktisen meriteknologian alan tulisi yksittäisiin hankkeisiin keskittymisen sijaan liittoutua strategisia päätöksiä tekevien toimijoiden kanssa. Näille toimijoille tulisi tarjota palvelupaketti ennen investointipäätöstä.   Nämä ja muut suositukset perustuvat juuri julkaistuun Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen loppuraporttiin.

Esimerkiksi Venäjällä Barentsin merellä sijaitsevan Stokmanin kaasukentän investointipäätöstä ei tehty suunnitelmien mukaisesti vuonna 2011. Suomi ei ole päässyt myöskään Norjan Jäämerellä sijaitsevan Snøvhit-kaasukentän investointiin juurikaan toimittajaksi. Tuotanto alkoi vuonna 2009. Arktisen meriteknologian hankintapäätökset tehdään Uudenmaan ja Suomen kannalta mieluummin pääkaupungeissa kuin alueiden/maakuntien kaupungeissa, tämän vuoksi on verkotuttava pääkaupunkeihin. Luonnonvarojen hyödyntämisessä valtion ja valtionyritysten rooli on ratkaisevaa maailmalla. Esimerkiksi öljyvarat ovat maailmalla pääosin kansallisten yhtiöiden hallussa. Jotta suomalaiset pk-yritykset pääsisivät nykyistä paremmin viemään valtion, valtionyhtiöiden ja suuryritysten strategioita on syytä tarkistaa  luonnonvarojen kasvava merkitys taloudessa huomioiden.

Ympäristönsuojeluteknologia, ilmatiede, sää- ja mittausjärjestelmät arktisen meriteknologian tähtiklustereita 2030

Boston Consulting Groupin (BCG) tuoteportfolioanalyysi auttaa kohdentamaan kansainvälisämistoimia arktisen meriteknologian osa-alueiden kehitystä tukien.  BCG-analyysin lähtökohtien mukaan on tärkeää, että yrityksellä tai sovellettuna alueella, klusterilla tai kansakunnalla on eri elinkaaren vaiheissa olevia tuotteita. Osa tuotteista tuottaa kassavirtaa (ns. ”lypsylehmät”), jota sijoitetaan nouseviin ja lupaaviin auringon nousun aloihin. Auringon nousun  alat voivat kehittyä laajoiksi ja nopeiksi kasvaviksi.  BCGanalyysiä varten arktinen meriteknologia jaettiin kymmeneen toiminnalliseen osa-alueeseen. Tulosten mukaan vuonna 2030 arktisen meriteknologian niin sanottuja tähtituotteita/-klustereita ovat Ympäristönsuojeluteknologia  – mm. öljyntorjuntateknologia  ja  Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät (yli 50 % kysymykseen vastanneiden mielestä).  Auringon nousun aloja eli niin sanottuja  kysymysmerkkejä ovat selvimmin Tutkimus- ja poraustoiminta,  Merenalainen rakentaminen sekä  Turvallisuus- ja pelastustoiminta (yli 50 % kysymykseen vastanneiden mielestä). Lypsylehmänä nähdään selvimmin Laivanrakentaminen (yli 50 % vastanneiden mielestä). Myös Kuljetus- ja logistiikkajärjestelmillä on vahvaa lypsylehmän roolia. Laivanrakentamisessa arktisen alueen mahdollisuudet huomioiden Uudellamaalla pitäisi erityisesti panostaa seuraaviin alustyyppeihin (etenkin työllisyysnäkökulmaa painottaen): tutkimus-, jäänmurto-, huolto-, jäämanagement-/jäänhallinta-, öljyntorjunta-,  pelastus- ja hybridi-/monitoimialuksiin.

Arktisen meriteknologian kehitys vaatii investointeja tutkimus- ja testausympäristöihin ja -ohjelmiin

Edellä kuvattu kehitys vuoteen 2030 ei tapahdu itsestään vaan vaatii kansainvälistämisen edistämisen lisäksi sijoituksia tutkimusympäristöihin. Laivamallilaboratoriot Aalto-yliopistossa ja yksityinen Aker Arctic Technology Oy:n jäämallilaboratorio ovat olleet keskeisessä roolissa viime aikoina arktisen meriteknologian kilpailukyvylle Suomessa. Nämä tarvitsevat pitkäjänteisiä tutkimus- ja kehittämisohjelmia jatkossa. Tulevaisuuden tähtiklusteriksi tunnistetun ympäristönsuojeluteknologian yksi keskeinen osa-alue on öljyntorjuntateknologia. Suomessa toimivat johtavat alan yritykset tukeutuvat tällä hetkellä mm. yhdysvaltalaiseen jäälaboratorioon kehittääkseen arktisessa toimivaa öljyntorjuntateknologiaa. Suomeen tarvitaan  alan testausympäristö tukemaan alan yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Arktisessa toimiminen tarvitsee materiaaleilta ja niiden liitoksilta myös kylmäkestävyyttä, joihin ei ole totuttu. Testiolosuhteissa tarvitaan mm. -60-80 celsiusasteen pakkasta. Suomesta puuttuvat tähän tarkoitukseen jäähdytettävät tilat. Yksi lisääntyvä arktisen toiminnan voimistuva piirre on jäiden hallinta (”ice management” / ”jäämanagement”) esimerkiksi tutkimusporausten yhteydessä. Tämä tarvitsee simulaatio-olosuhteiden luontia ja harjoittelumahdollisuuksia luonnonolosuhteissa.

Ennakointihankkeeseen osallistui noin 150 eri asiantuntijaa

Marraskuussa 2011 käynnistyneessä Uudenmaan ely-keskuksen tilaamassa hankkeessa pyrittiin määrittämään arktisen meriteknologian sisältöä ja käsitettä, tarkastelemaan mahdollisuuksia etenkin Uudenmaan, mutta samalla myös muun Suomen pk-yritysten näkökulmasta, tunnistamaan ”miniklustereita” muun muassa kansainvälistymisinstrumenttien soveltamiseksi, tunnistamaan koulutustarpeita ja löytämään suosituksia valtakunnantason politiikalle. Ennakoinnin ydinmenetelmänä oli Delfoi-prosessi, jota täydensi tulevaisuusverstas ja viestintäympäristön käyttö Internetissä osoitteessa www.amtuusimaa.net. Hankkeessa sovellettiin Euroopan unionin komission parhaimmaksi arvioimaa alueellisen ennakoinnin käytäntöä[1]. Toimintaympäristön muutoksia arvioitiin vuoteen 2030 ja tarvittavia kehittämistoimia viiden vuoden aikajänteellä. Hankkeeseen osallistui noin 150 eri asiantuntijaa. Hanke rahoitettiin Uudenmaan ely-keskuksen Osaamisen ennakoinnilla kasvua ESR-projektista.

Lisätietoja:


Avaa jatkotoimenpiteet tästä.

 

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 3. Julkaisut ja raportit, 4. Pohjoinen ulottuvuus ja Koillisväylä -artikkeleita Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s