Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän mietintö vs. AMTE-hankkeen suositukset

Tässä artikkelissa tuodaan esille Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän kuusi keskeistä jatkotoimenpideteemaa sekä linkitetään Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen suosituksia (14 tärkeintä suositusta) näihin teemoihin. Artikkelissa ei kuitenkaan pohdita tarkemmin, miltä osin suositukset ovat yhteneväisiä ja miltä osin ne poikkevat toisistaan. Artikkelin tarkoitus on mm. auttaa Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän jatkotoimenpiteitä täytääntönpantaessa ottamaan huomioon erityisesti AMTE-hankkeen näkökulmat  niin haluttaessa. Hyödyntämisessä myös AMTE-hankkeen toteuttajan asiantuntemus on käytettävissä sovittaessa.

Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmä asetettiin 11.1.2012 ja sen mietintö valmistui 17.6.2013

Arktisen meriteknologian ennakointihanke (AMTE) toiminta käynnistyi loppuvuodesta 2011, loppuraporttiluonnos valmistui marraskuussa 2012. Konsultin osalta virallisesti sovitut työt saatiin valmiiksi helmi-maaliskuun 2013 vaihteessa. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen loppuraportti valmistui painosta toukokuun lopulla ja sen pdf-versio  verkkoympäristöön 1.6.2013 Uudenmaan ely-keskuksen toimesta.

Kilpailukykytyöryhmä vs. AMTE-hanke

Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmä oli tietoinen arktisen meriteknologian ennakointihankkeesta mm. koska osa sen jäsenistä osallistui myös AMTE-hankkeen toimintaan. Näin hankkeet tukivat toisiaan ja Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän raportin suosituksissa on myös yhteisiä suuntia Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen loppuraportin suositusten kanssa. Näin voidaan sanoa, että Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän esitykset tukevat myös Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen joidenkin keskeisten jatkotoimenpidesuositusten toteutusta.

AMTE-hankkeen suositukset perustuvat noin 150 eri asiantuntijan haastatteluihin ja tulevaisuusverstastyöskentelyyn. Voidaan myös sanoa, että AMTE-sovelluksessa sovellettiin EU:n parhaimmaksi arvioidun alueellisen ennakointikäytännön elementtejä ja mallia pitkän tai keskipitkän aikavälin ennakointiin (vuoteen 2030). Tämä ei tarkoita, etteikö kehittämistä ja haasteita menetelmäpuolella edelleen olisi tässäkin teema-alueessa. Pääsääntöisesti AMTE-jatkotoimenpiteiden priorisointi perustuu Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksen arvottamiseen. Analyysivaiheessa verrattiin julkisten ja yrityslähtöisten toimijoiden mielipiteiden mahdollista eroavuutta, koska ”asiantuntijoilla on taipumus laulaa sen lauluja, kenen leipää ne syövät”.  AMTE-hankkeen toteuttaja RD Aluekehitys on erikoistunut asiantuntijatiedon käyttöön ja tuntee siihen liittyvät haasteet.

AMTE-raportissa on sellaisia esityksiä, jotka vaativat vielä omaa erillistä kohderyhmälähtöistä viestintää toteutuakseen.  Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän raportissa on puolestaan suosituksia, jotka eivät ole esillä suoraan sellaisena AMTE-raportissa.

Kokemus osoitti myös viestintäympäristön www.amtuusimaa.net hyödyllisyyden tiedon jakamisessa. Tätä kautta yritysten ja muiden alan asiantuntijoiden näkemykset, synteesiraportit niistä ja muu tieto saatiin käyttöön.  Tämä onnistuneen kokemuksen  välittäminen niin ikään voisi olla arvokasta hyvänä käytäntönä laajemmillekin piireille muiden hankkeiden käyttöön. RD Aluekehitys on pyrkinyt tarjoamaan jokaisessa yhteiskunnallisesti vaikuttamaan pyrkivässä hankkeessa erillistä viestintä osana hanketoteutusta.

Kilpailukykytyöryhmän kokoonpano

Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin vuorineuvos Ole Johansson, joka on aiemmin toiminut mm. Wärtsilän toimitusjohajana. Ryhmän muita jäseniä olivat TEMin 11.3.2013 asettamispäivän tiedotteen mukaan:

”Jäsenet: puheenjohtaja Riku Aalto (Metallityöväen liitto), toimitusjohtaja Timo Aho (Konepaja Timeka Oy), johtaja Riikka Heikinheimo (Tekes), yksikön päällikkö Tero Jokilehto (LVM), toimitusjohtaja Mika Laurilehto (Deltamarin Oy), ylijohtaja Anita Lehikoinen (OKM) budjettineuvos Juha Majanen (VM), vanhempi asiantuntija Matti Mattila (Rauma Offshore Engineering Ky), toimitusjohtaja Mikko Niini (Aker Arctic Technology Oy), ylijohtaja Petri Peltonen (TEM), myynti- ja markkinointijohtaja Kari Pöri (Astrum Engineering Oy), toiminnanjohtaja Merja Salmi-Lindgren (Meriteollisuus ry) ja ylijohtaja Pekka Sundman (Varsinais-Suomen ELY-keskus).

Ryhmän sihteeristönä toimivat työ- ja elinkeinoministeriön sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen virkamiehet.”

Kilpailukykytyöryhmän mietintö

Työryhmä julkisti 20-sivuisen mietintönsä 17.6.2013. Seuraavassa on esitelty mietinnön jatkotoimenpideteemat 1-6. Kunkin jatkotoimenpiteen alle on tuotu AMTE-hankkeen jatkotoimenpidesuosituksia tai tietoiskuja aiheeseen liittyen. Osa suosituksista on implementoituina jo mietinnössä, osa ei ole ainakaan suoraan auki kirjoitettuna. Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän johtopäätöksiä toimeenpantaessa alla oleva analyysitapa antaa mahdollisuuden harkita onko ja onko tarpeen ottaa asianomaisen mietintöteeman alla vielä enemmän huomioon AMTE-raportin tuottamat näkökulmat.  Huomioitavaa on, että myös AMTE-työn tekijä RD Aluekehitys Oy ja hankkeen johtaja Yrjö Myllylä on käytettävissä kilpailukykytyöryhmän tulosten toimeenpanoon.  Menestysstrategia AMTE-hankkeessa edellyttäisi suositusten nopeaa valmistelua ja toimeenpanoa. Siinä tärkein varmistuelementti olisi puolestaan AMTE-HANKE 15: Viestintä / Tulosten hyödyntäminen  toimeepano ensivaiheessa esim. 1/2 vuoden projektina.

Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmän mietinnössä on esitetty

1) Alan tunnettuutta ja imagoa vahvistetaan

2) Alan koulutusta ja tutkimusta vahvistetaan

3) Tehdään Suomesta arktisen osaamisen suurvalta

4) Panostetaan uusien liiketoimintamallien ja -osaamisen kehittämiseen

5) Huolehditaan kotimaisen aluskannan uusimisesta

6) Tuetaan alan yritysten markkinoille pääsyä ja raivataan kilpailun esteitä

**

Seuraavassa on suorat lainaukset mietinnön sivuilta 18-20, joissa on esitetty työryhmän esitykset ja tarkemmin työryhmän kaavailema sisältö em. kohdille 1-6.

7. Työryhmän esitykset

.
Suomalaisen meriteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa laajasti samat huolet kuin suomalaiseen teollisuu-teen yleensä. Meriteollisuuden alalla toimii merkittävä määrä kansainvälisiä konserneja, jotka ovat sijoitta-neet huippuyksiköitään Suomeen. Koska nämä konsernit jatkuvasti punnitsevat eri toimintojensa sijoitus-paikkoja Suomen yleinen kilpailukyky ja investointi-ilmasto ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. Teollisuuden kilpailukykyä, rahoituksen saatavuutta ja investointi-ilmaston merkitystä ei siksi voi yliarvioida. Näitä on käsitelty useissa mietinnöissä (Stadigh, Eloranta, jne.), ja tämä työryhmä on siksi keskittynyt vain meri-teollisuuden erityishaasteisiin.
Esitetyt toimenpiteet tähtäävät siihen, että lisäpanostuksia kohdistetaan erityisesti suomalaisten vahvuuksiin kuten risteilijäalusten rakentaminen, arktinen osaaminen ja offshore-rakentaminen.

.
Työryhmä esittää, että

.

1) Alan tunnettuutta ja imagoa vahvistetaan

.
a) Meriteollisuus ja varustamotoiminta otetaan aktiivisesti ja näkyvästi mukaan Team Finland -toimintaan. Meriteollisuus otetaan mukaan ministerivetoisille vienninedistämismatkoille ja / tai matkat räätälöidään meriteollisuuden tarpeiden mukaan.

.
Vastuutaho: Leena Mörttinen, Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Kari Häyrinen, Finpro

.

b) Vahvistetaan alan imagoa jo peruskouluvaiheesta lähtien nuorten kiinnostuksen lisäämiseksi meri- ja teknologiateollisuuden sekä varustamotoiminnan ammattikoulutusta sekä työpaikkoja kohtaan.

.

Vastuutaho: Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus ry ja Merja Salmi-Lindgren, Meriteollisuus ry

.

2) Alan koulutusta ja tutkimusta vahvistetaan

.
a) Osana meriteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamistoimia käynnistetään alan uudistumistarpeiden mukaan räätälöitävän koulutuksen valmistelu. Korkeakoulujen tutkintojen osista rakentuva työelä-mäkoulutus suunnitellaan ja toteutetaan kiinteässä vuorovaikutuksessa alan keskeisten osapuolten ja toimintaverkostojen kanssa. Lisäksi selvitetään oppisopimustyyppisen koulutuksen mahdollisuut-ta meriteollisuudessa. Koulutusohjelmien suunniteltaessa on painotettava erityisesti liiketoiminta-osaamista.

.

Vastuutaho: Ari Saarinen, opetus- ja kulttuuriministeriö

.
b) Vahvistetaan meriteollisuuden ja varustamotoiminnan tutkimusosaamista eri tutkimuslaitoksissa ja oppilaitoksissa, kuten VTT, Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikor-keakoulu ja Porin yliopistokeskus.

.

Vastuutaho: Riitta Maijala, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Jaani Heinonen, työ- ja elinkeinoministeriö

.

c) Huolehditaan, että tutkimuksella on käytössään tarvittava tutkimusinfrastruktuuri. Keskeisimpiä ovat erilaiset simulaattorit ja erityisesti Otaniemen hinausallas, joka muodostaa toimivan kokonai-suuden arktisten tutkimusaltaiden kanssa. Rahoituksessa tulee varata erikseen varat hinausaltaan ajantasaistamiseen ja etsiä toimiva rahoitusmalli sen koko elinkaaren aikaiseen ylläpitoon.

.
Vastuutaho: Petri Peltonen, työ- ja elinkeinoministeriö

.
3) Tehdään Suomesta arktisen osaamisen suurvalta

.
a) Aalto-yliopiston arktisen meriteollisuuden osaamista koskevaa tutkimustoimintaa vahvistetaan pikaisesti. Arktisen tutkimustoiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi on huolehdittava, että tutkimuksella on käytössään riittävä tutkimusinfrastruktuuri, mukaan lukien arktinen tutkimusallas. Rahoituksessa tulee varata erikseen varat arktisen tutkimusaltaan ajantasaistamiseen, hankintaan ja etsiä toimiva rahoitusmalli sen koko elinkaaren aikaiseen ylläpitoon.

.
Vastuutaho: Riitta Maijala, opetus- ja kulttuuriministeriö

.
b) Suomeen perustetaan arktisen öljyntorjunnan osaamiskeskus ja sitä tukevat tutkimus- ja kehitys-hankkeet sisällytetään käynnissä oleviin tai käynnistettäviin arktisiin tutkimus- ja kehityshankkei-siin. Ministeriöt yhteistyössä (YM, LVM, TEM) varautuvat hankkeen toteuttamisen eri vaiheisiin val-tion talousarvioissa.

.
Vastuutaho: Magnus Nyström, ympäristöministeriö

.
c) Edistetään suomalaisten varustamojen mahdollisuuksia osallistua nykyistä laajemmin alusten operointiin vaativissa arktisissa olosuhteissa, mikä edelleen parantaa meriteollisuuden mahdollisuuksia toimittaa omaa osaamistaan arktisiin aluksiin.

.
Vastuutaho: Tero Jokilehto, liikenne- ja viestintäministeriö

.
4) Panostetaan uusien liiketoimintamallien ja -osaamisen kehittämiseen

.
a) Tekes käynnistää ”Merien uudistuva liiketoiminta” -ohjelman, joka on valmisteilla. Ohjelman tulisi edistää meriklusterin uudistumista, uusien liiketoimintojen syntymistä merenkulun ekotehokkaissa ratkaisuissa sekä merialueiden luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä. Ohjelmassa tulee myös panostaa voimakkaasti alan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

.
Vastuutaho: Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

.
b) Käynnistetään lisätalousarvioehdotuksessa oleva meriteollisuuden kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on kehittää meriteollisuuden toimintaympäristöä. Ohjelmassa on tarkasteltava meriteollisuutta laaja-alaisesti pitäen sisällään arktisen toiminnan, offshore- ja laivanrakennustoimialat, ja näitä aloja kehitetään yli koko arvoketjun osavalmistuksesta alusten operointiin. Toimenpiteiden keskeisenä kohderyhmänä ovat meriklusterissa toimivat pk-yritykset.

.
Vastuutaho: Petri Peltonen, työ- ja elinkeinoministeriö

.

c) Valtio varautuu käyttämään laivanrakennuksen innovaatiotukea entistä monipuolisemmin jo nykyisellä tukipuitteella. Jotta nykyisen tukiohjelman sallima maksimirahoitus 60 miljoonaa euroa olisi käytettävissä, on seuraavaan lisätalousarvioon esitettävä tähän tarkoitukseen 32.20.46 momentille 20,8 miljoonaa euroa (siirtomääräraha 3 v).

.
Vastuutaho: Petri Peltonen, työ- ja elinkeinoministeriö

.
5) Huolehditaan kotimaisen aluskannan uusimisesta

.
a) Valtio nopeuttaa oman aluskantansa uusimista esimerkiksi jäänmurron ja puolustusvoimien pitkän aikavälin tarpeita ajatellen. Lisäksi valtion tulee omissa tilauksissaan käyttää sellaisia hankintatapo-ja, jotka kannustavat tarjoajia innovatiivisuuteen, mahdollistavat uusien prototyyppiratkaisujen löy-tämistä ja osaamisen lisäämistä.

.
Vastuutaho: Risto Murto, liikenne- ja viestintäministeriö, ja Jouko Tuloisela, puolustusministeriö

.
b) Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran roolia alusrahoituksessa kehitetään siten, että se osallistuu nykyistä aktiivisemmin kotimaisten varustamoiden alustilauksiin, kun tilattavat alukset sisältävät merkittävästi suomalaista osaamista ja meriteknologiaa, sekä alukset tulevat Suomen lipun alle. Panostetaan erityisesti laivojen energiatehokkuuden ja vihreän teknologian kehittämiseen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoon.
Vastuutaho: Topi Vesteri, Finnvera Oyj ja Janne Känkänen, työ- ja elinkeinoministeriö

.
6) Tuetaan alan yritysten markkinoille pääsyä ja raivataan kilpailun esteitä

.
a) Team Finland -verkoston ohjelmaan otetaan nykyistä näkyvämmin esille meriteollisuuden osaaminen ja tuotteet sekä varustamotoiminta. Suomalaisen meriteollisuuden osaamiselle ja varustamo-toiminnalle on etsittävä uusia markkinoita ja niille on avattava ovia käyttäen koko valtiosektorin voimaa kohdistaen sen toimet samaan päämäärään. Finprolle turvataan riittävä rahoitus niitä ponnisteluja varten, jotka nyt ovat ajankohtaisia Ranskassa ja jatkossa esimerkiksi Venäjällä tai Norjassa.

.

Vastuutaho: Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö

.

b) Suomi valvoo, että EU:n ja USA:n väliseen vapaakauppasopimukseen tähtääviin neuvotteluihin otetaan tavoitteeksi se, että USA luopuu ”Jones Act” nimellä tunnetun lainsäädännön soveltamisesta USA:n lipun alla kulkeviin kauppalaivoihin. Tämä koskee myös Kanadan kanssa käynnissä olevia vapaakauppaneuvotteluja.

.

Vastuutaho: Markku Keinänen, ulkoasiainministeriö

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 2. Koulutusmateriaalit, PP-esitykset, 3. Julkaisut ja raportit, 4. Pohjoinen ulottuvuus ja Koillisväylä -artikkeleita, 5. Menetelmät & Konseptit Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s