Prosum: Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista

Suomen suunnittelumaantieteilijöiden liitto ry:n Janne Antikaisen toimittamassa prosum-lehdessä 2012 s. 13-15 oli  Yrjö Myllylän artikkeli arktisesta meriteknologiasta ajankohtaisten ennakointihankkeen tulosten pohjalta. (Myös Myllylän perustutkinnon pääaine oli suunnittelumaantiede.)

Prosum 2012:_ Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista (linkissä artikkeli pdf-muodossa)

Baltika under contruction. Photo, Yrjö Myllylä, January 2014.

Baltika under contruction. Photo, Yrjö Myllylä, January 2014. Read more about Baltica Icebreaker.

Alla on artikkelin käsikirjoituksesta joitakin kohtia:

Yrjö Myllylä

Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista

Alkuvuodesta 2013 on keskusteltu paljon suomalaisesta telakkateollisuudesta ja laivanrakennusosaamisesta. Suomalaista alan osaamista kannattaisi siirtää lämpimien vesien jättiristeilijöistä kylmiin vesiin. Globaalisti arktisen alueen merkittävimpiä maita ovat Jäämeren viisi rantavaltiota. Näistä Suomelle erityisen tärkeitä meriteollisuuden näkökulmasta ovat etenkin pinta-alaltaan maailman suurin valtio Venäjä sekä Norja ja Kanada. Lisäksi Tanska, USA ja Aasian maista Kiina, Japani ja Intia nähdään melko tärkeinä suomalaisten alan toimijoiden verkottumisen kohteina. Kansainvälistymisessä haasteena on strategisten ”pelureiden” tunnistaminen ja pk-yritysten rajalliset resurssit verkostoitumiseen.

Arktisen meriteknologian tarve liittyy etenkin luonnonvarojen hyödyntämiseen

Arktisessa meriteknologiassa on ennen muuta kysymys luonnonvarojen, kuten kaasun, mineraalien, öljyn ja ravinnoksi kelpaavien luonnonvarojen hyödyntämisestä ja vähemmän uusista kansainvälisistä kauppareiteistä. Luonnonvarat kuuluvat valtioiden intressipiirien ytimeen. Suomen onkin mietittävä tästä näkökulmasta omien strategioidensa päivitystä.

Suomalaisen arktisen meriteknologian vahvimpia tuotteita tai -klustereita ovat ympäristönsuojeluteknologia ja ilmatiede, sää-, mittaus- ja seurantajärjestelmät. Näiden volyymi työpaikoilla tai liikevaihdolla mitattuna on suurta ja kasvu lähivuosikymmeninä nopeaa.

Potentiaalisia aloja – nopeasti kasvavia, mutta edellisiin verrattuna volyymiltaan vielä pienempiä – ovat selvimmin tutkimus- ja poraustoiminta, merenalainen rakentaminen sekä turvallisuus- ja pelastustoiminta. Perinteisenä vahvuusalana, eli käytännössä lähiajan varmimpana kassavirran lähteenä meriklusterissa nähdään laivanrakentaminen, jota tukee kuljetus- ja logistiikkajärjestelmäosaaminen.

Meriteknologian alojen kehittyminen on varmistettava satsaamalla nyt niiden edellytyksiin, kuten kehitystä tukeviin pitkäjänteisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin sekä tutkimusympäristöjen luomiseen. Esimerkiksi öljyntorjuntateknologian kehittäminen edellyttäisi öljyntorjuntalaboratorion ja koeolosuhteiden luomista. Nyt alan johtavimmat yritykset vuokraavat laboratorioaikaa täyteen buukatusta yhdysvaltojen New Jerseyn laboratoriosta. Myös muu materiaalin kylmätestaus vaatisi omat tilansa.

Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla tulisi keskittyä erityisesti työllisyysnäkökulmaa painottaen tutkimusaluksiin, jäänmurtajiin, huoltoaluksiin, jäänhallinta-aluksiin, öljyntorjunta-aluksiin, pelastusaluksiin sekä hybridi- ja monitoimialuksiin.

Arktisessa meriteknologiassa on huomioitu arktisen ympäristön ominaisuuksista muiden muassa kylmä, lumi, jää, lämpötilanvaihtelut, nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet, pimeys, valo, pitkät etäisyydet, herkkä luonto sekä ilmastonmuutos. Tärkeimmiksi klustereiksi ennakoiduissa ympäristönsuojeluteknologiassa, sääosaamisessa, ilmatieteessä, mittaus- ja seurantekniikassa ja palveluissa on huomioitava myös ilmastonmuutoksen vaikutukset, mutta tärkeydestään huolimatta niiden realisoiminen yritystoiminnaksi on koettu pk-yrityksissä vaikeaksi.

Venäjän intressien siirtyminen pohjoiseen kylmän sodan päätyttyä on vahva Koillisväylän lisääntyvään käyttöön  vaikuttava tekijä

Vahvat ennakoivat trendit lisäävät arktisen meriteknologian kysyntää. Tärkeimmät Uudenmaan ja muun Suomen arktisen meriteknologian kehittämiseen vaikuttavat ulkoiset muutostrendit ovat haastatellun asiantuntijapaneelin mukaan pohjoisuuden merkityksen kasvu ja teknologinen kehitys. Pohjoisuuden merkitys kasvaa muun muassa pohjoisten luonnonvarojen, etenkin arktisten mineraalien kasvavana kysyntänä ja öljyn ja kaasun etsinnän lisääntymisenä sekä poliittisen tahtotilan kasvuna Koillisväylän hyväksi.  Keskeisenä tekijänä pohjoisen kysynnän kasvun taustalla on myös Venäjän taloudellisten intressien siirtyminen pohjoiseen Neuvostoliiton hajoamisprosessin ja kylmän sodan päättymisen seurauksena. Teknologisessa kehityksessä puolestaan on kyse esimerkiksi kustannuksia ja luontoa säästävistä kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian sekä tietoteknologian kehittymisestä.

Itämeren alueen yhteistyön vahvistuminen on myös tärkeä trendi. Jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä Venäjään. Jamalin ja Stokmanin kaasukentät tarvitsevat nesteytysasemia, merellä siirrettäviä laitoksia, varastoja ja kuljetusaluksia, huoltoaluksia ja arktisia ydinvoimalla toimivia jäänmurtajia. Öljyntorjunnassa on vahvaa suomalaista osaamista ja mahdollisuus klusteroitua muiden Itämeren alueen toimijoiden kanssa. Lisäksi Venäjän laivaston modernisointi, noin 2000 laivan osalta, avaa lähivuosina mahdollisuuksia. Toisaalta, jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä myös monilla teknologian alueilla johtavaan Saksaan.

Heikkoihin signaaleihin ajoissa tarttuminen tuo kilpailuetua. Suomalaisille satamille haasteena on, että liikennöintiä voidaan siirtää kulkemaan Norjan ja Venäjän kautta. Arktisella alueella on meneillään poliittinen uusjako ja suuret öljy-yhtiöt ovat kiinnostuneet uusista ja erilaisista ratkaisuista arktisessa ympäristössä. Jäiden hallinta on myös tärkeää, sillä esimerkiksi Sahalinissa ja Grönlannissa supply-alukset estävät suurten jäälauttojen ajelehtimisen öljynporauslauttoja vastaan. Öljyntorjunnassa arktisella alueella pyritään ennalta ehkäisyyn.  Laivat käyttävät kaasua moottoreissaan. Venäjän WTO-jäsenyys ja palvelusektorin vapautuminen avaavat arktista aluetta kilpailulle.

Villit kortit ovat epätodennäköisiä, mutta vaikuttavat toteutuessaan huomattavan laajasti. On mahdollista, että Kiinan talouskasvu pysähtyy tai arktisella alueella tapahtuu merkittävä öljy- tai muu katastrofi. Molemmat pysähdyttäisivät ja ”jäädyttäisivät” pohjoisen hankkeita pitkäksi aikaa. Positiivisia villejä kortteja voivat olla suomalaisten yritysten liittoutuminen isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä erikoistalousalueiden luomishankkeet norjalaisten kanssa Kirkkoniemelle tai venäläisten kanssa Murmanskiin, Viipuriin tai Pietariin. Parhaimmillaan alueella voisi olla teknologiakeskuksia, jotka kehittävät tarvittavia teknologioita. Meriteknologian lisäksi keskusten vahvoja potentiaalisia aloja ovat energia- ja kaivosalat.

Risteilyalusosaamisenkin juuret ovat arktisessa toimintaympäristössä

Risteilyalusosaamista voidaan tarkastella myös ”arktisten silmälasien” läpi. Viime vuosikymmeninä telakkaosaamista edistettiin vahvasti tuoden Suomea esille risteilyalusten rakentamisen osaajana. Risteilyalus- ja autolauttaosaamisen juuret ovat arktisen ympäristön yhdessä ominaisuudessa eli pitkissä etäisyyksissä ja Suomessa etenkin Silja Linen ja Boren tilauksissa Suomen telakoilta.  Erityisesti Suomen ja Ruotsin laivaliikenteen tarve on luonut osaamista 1960-luvulta alkaen. Osaaminen on voitu skaalata niin, että Suomi hallitsee 20 prosenttia risteilyalusmarkkinoista ja on tehnyt maailman suurimmat risteilyalukset. Autolauttamarkkinoista Suomi hallitsee 40 prosenttia. Ala ja tekeminen ovat kilpailukykyisiä itsessään, mitä periaatteessa tukee kotimainen lähellä oleva toimittajaverkosto. Lisäksi kilpailukykyä tukee suomalaisten toimijoiden vahva projektiosaaminen, jonka myötä työt tehdään luotettavasti ja aikataulussa.

Tilausten hiipuminen finanssikriisin jälkeen, valtion tukien merkittävä rooli ja Suomen valitsema linja ovat heikentäneet Suomen asemia etenkin risteilyalusmarkkinoilla. Arktisen alueen ja jäänmurto-osaamisen kysyntä on kuitenkin kasvussa. Osaaminen on kriittistä suurvalloille ja ne ovat valmiita tekemään suomalaisten kanssa yhteistyötä. Onhan Suomi tehnyt maailman jäänmurtajista 60 prosenttia. Yhteistyöhalukkuudesta kertoo esimerkiksi Helsingin vuonna 2010 perustettu uusi Artech Helsinki Shipyard  -telakka, jossa on valmisteilla jo kolmas jäänmurtoalus ja neljäs joulun alla tullut tilaus Venäjän liikenneministeriöltä.

Nyt olisikin aika tuoda esille suomalaisten vahvaa jäänmurto-osaamista kansainvälisessä viestinnässä samaan tapaan kuin risteilyalusosaamista esiteltiin 1990-luvun alussa. Myös offshore-puolen tuotantolauttojen ja muiden näihin liittyvien kohteiden rakentaminen muodostavat merkittävän mahdollisuuden suomalaiselle projektiosaamiselle öljyn- ja kaasuntuotannon painopisteen siirtyessä yhä kylmempiin olosuhteisiin. Öljyn- ja kaasuntuotannon hankkeissa tärkeintä ovat laatu ja aikataulut. Hintakilpailu on toisarvoista rakennettaessa pääomia sitovia miljardiluokan tuotantolaitoksia. Myös offshore-puolen koulutusta ja projektiosaamisen vahvistamista on edelleen jatkettava.

 

 

Kirjoittaja on erikoistutkija, YTT, Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy:stä. Tämän artikkelin tiedot perustustuvat Uudenmaan ELY-keskuksen meriteollisuuden ennakointihankkeeseen, jossa ennakoidaan arktisen meriteknologian mahdollisuuksia Uudenmaan pk-yrityksille vuoteen 2030. Lisätietoja hankkeesta osoitteessa www.amtuusimaa.net.

___

Artikkelin viittaustiedot:

Myllylä, Yrjö (2012). Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista. Janne Antikainen (toim.): Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry:n Prosum-lehti. 13-15.  <https://amtuusimaa.files.wordpress.com/2013/02/prosum2012_-suomessa-maailmanluokan-amt-osaamista.pdf > <http://amtuusimaa.net/2013/02/03/prosum-suomessa-on-maailmanluokan-arktista-meriteknologiaosaamista/>

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 2. Koulutusmateriaalit, PP-esitykset, 3. Julkaisut ja raportit, 4. Pohjoinen ulottuvuus ja Koillisväylä -artikkeleita Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s