AMTE-TIETOISKU 2/2012: Päähuomio verkottumiseen strategisten pelureiden kanssa suuriin yksittäisiin hankkeisiin keskittymisen sijaan

TIETOISKU 2/2012

Tietoisku 2,2012

Tietoisku 2,2012

Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen (AMTE)  2 / 2012 Tietoisku käsittelee mm. Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksen tuloksia, Tulevaisuusverstaan 11.10.2012 tuloksia ja hankkeen jatkotoimenpiteitä: AMTE-Tietoisku 2/2012, 4.12.2012, (2.0)

Tietoiskussa todetaan mm. seuraavaa:

KANSAINVÄLISTYMINEN – SUURIIN YKSITTÄISIIN HANKKEISIIN KESKITTYMISEN SIJAAN PÄÄHUOMIO VERKOTTUMISEEN OIKEISIIN PELUREIHIN

Verkostojen rakentaminen on erittäin tärkeää Venäjälle, Norjaan ja Kanadaan sekä melko tärkeää Kiinaan, Tanskaan / Grönlantiin, Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Intiaan. Operaviitivisen toiminnan kohteista erittäin tärkeitä ovat Venäjä ja Kanada, melko tärkeitä Norja, Tanska / Grönlanti, Yhdysvallat ja Kiina. Etelä-Korea, Ruotsi ja Saksa tulee myös huomioida (Delfoi-paneelin 2. haastattelukierros). Kansainvälistymisen strategiat: Yksittäisiin hankkeisiin satsaamiseen sijaan on tärkeämpää liittoutua oikeiden pelureiden kanssa ja tarjota niille palvelupaketti/-paletti ennen investointipäätöstä. Suuryritykset investoivat aina jossakin, ja jos on verkostossa mukana, näin pääsee varmemmin myös toimittamaan tuotteita ja palveluita. Arktisen meriteknologian hankintapäätökset tehdään Uudenmaan ja Suomen kannalta mieluummin pääkaupungeissa kuin alueiden / maakuntien kaupungeissa, tämän vuoksi on verkotuttava pääkaupunkeihin. Arktinen meriteknologia liittyy erityisesti kaasun, mineraalien, öljyn ja ruoantuotantoon. Johtopäätöksenomaisesti voidaan todeta, että luonnonvarojen hyödyntämisessä valtion ja valtionyritysten rooli on ratkaisevaa maailmalla ja pitäisi olla myös Suomessa, jotta pk-sektori pääsisi viemään – valtion, valtionyhtiöiden ja suuryritysten strategioita lienee syytä tarkistaa – luonnonvarojen kasvava merkitys maailmantaloudessa on huomioitava.

TÄRKEIMMÄT JATKOTOIMENPITEET ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN KEHITTÄMISEKSI

Arktisen meriteknologian kehittämiseksi tärkeimmät jatkoteemat ovat tärkeysjärjestyksessä  1) Telakoiden tuottavuuden nosto, 2) Offshore-koulutus, 3) Materiaalien kylmässäkäyttäytymisen tutkimus, 4) Projektiosaamisen vahvistaminen, 5) Arktisen meriteknologian jäämalli-laboratorio suureksi ja kansainväliseksi, 6) Jäämanagement ja simulaattori, 7) AMT-teknologian esille tuominen viestinnässä. 8) Työnjohtotason koulutus, 9) Kronstadin telakkayhteistyö ja teollisuuspuisto, 10) Alan keksintöjen ja keksijöiden esille nostaminen, 11) Meri- ja kaivosteollisuuden yhteisten mahdollisuuksien etsiminen. Nämä tulokset perustuvat Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen Delfoi-paneelin 2. kierroksen haastatteluihin. Paneelin antama tärkeysindeksi mainituille vaihtelee 4,3-4,0 asteikolla 1-5[1].

Delfoi-paneelin 1. ja 2. haastattelukierroksella kannatusta sai   Öljyntorjuntalaboratorio ja öljyntorjunta-alan kansainvälinen koulutus- ja kehittämiskeskus (3,8 –  2. hst. krs:lla). Tulevaisuusverstaan 11.10.2012 esille ottamista jatkotoimenpideaihioista kannatusta sai mm. Logististen yhteyksien rakentaminen Suomi-Venäjä –yhteistyöllä (3,9) ja Suomalais-venäläisten toimijoiden yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen  mm. ns. Team Finlandin tausta-aineistoksi (3,7). Tulevaisuusverstaan ryhmätöissä kehitettiin useita tuoteideoita, mm. Nordenskiöld-risteily jo kesälle 2013 (3,2). Em. tuloksissa yritysten ja julkisten toimijoiden mielipiteissä ei ollut merkittäviä eroja eniten painoarvoa saaneissa 1-11 hankkeissa. Suurin ero yritysten ja julkisten toimijoiden näkemyseroissa oli em. Team Finland taustaselvityksen tärkeydessä. Yrityslähtöisten toimijoiden ryhmään sijoitetut antoivat sille painoarvoksi 3,3 ja julkislähtöiseen ryhmään sijoitetut toimijat 4,2.

***

KIISTANALAISIA TEEMOJA JATKOKESKUSTELUUN

Niin meriteknologian kuin monen muunkin alan osalta aiemmat selvitykset ovat peräänkuuluttaneet yhteisen tahtotilan tunnistamista ja strategioiden tarvetta. AMTE-Tietoiskussa 2/2012 ja tässä hankkeessa pyritään esittämään vastauksia juuri tähän, eli vastausta  kysymyksiin: Mitä haluamme? Mitä pitäisi tehdä sen saamiseksi? Koska seuraavaksi jotkut tahot esittävät huolensa liiallisesta konsensuksesta tuloksissa ja toteavat tulokset ehkä jopa yllätyksettömiksi, otamme tähän vielä vain muutaman kiistanalaisen teeman alustavasti. Niissä  ja niiden perusteluissa voi olla todellinen mahdollisuus myös.  Halukkaat henkilöt voivat tarttua näihin ja edistää niihin liittyviä hankkeita. Vastatuulta näiden edistäjille riittää, mutta myös mahdollisuuksia. Jos uskoo itse asiaan ja mahdollisuuksiinsa edistää asiaa, kannattanee yrittää. Toinen tapa on jatkaa näissä keskustelua. Nämä ja muut kiistanalaisemmat väitteet esitellään tarkemmin loppuraportissa:

  • Suomeen EU:n liikennestrategian mukainen sisävesiliikenteen kehittämissuunnitelma (3,5, hajontaa etenkin yritysten vastauksissa)
  • Arktisten risteilyalusten rakentaminen (3,7, hajontaa etenkin yritysten vastausissa)
  • Koillisväylä / Nordenskiöld -risteily jo kesälle 2013 (3,2, hajontaa molemmissa ryhmissä, julkiset toimijat kannattavat selvästi enemmän)
  • Meriministeriön perustaminen (3,4)
  • Etelä-Suomen meriklusterin  laajentaminen Ouluun (47,8 % hyväksyy, 52,2 % ei)
  • Jäänmurtakien huolto Uudellamaalla voisi olla mahdollisuus ( 52,4 % hyväksyy, 47,6 % ei)
  • Etelä-Suomessa on varauduttava kaavoituksella uuden telakka-alueen rakentamiseen (34,8 % kyllä, 65,2 % ei)
  • Öljyntorjunnan ratkaisu arktisessa on kemiallisella ei mekaaniselle puolella (38,9 % hyväksyy, 61,1 % ei)
  • Tutkimus- ja kehityshankkeiden tulisi olla yritysvetoisia, jotka kilpailuttavat tutkimuslaitokset tarpeisiinsa (65,2 % hyväksyy, 34,8 % ei)

[1] Indeksit voidaan tulkita sanallisesti seuraavasti: 1=vähän tärkeä, 2=jonkin verran tärkeä, 3=kohtalaisen tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä.

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 2. Koulutusmateriaalit, PP-esitykset, 4. Pohjoinen ulottuvuus ja Koillisväylä -artikkeleita Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s