Kaleva: ”Arktinen meriteknologia voisi laajentua Oulun seudulle”

Arktisen meriteknologian kysyntä luo mahdollisuuksia Oulun seudulle

Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen Delfoi-paneelin 1. kierroksen perusteella mahdollisuutena pidettiin sitä, että arktinen meriteknologia laajentuisi Oulun seudulle ja Pietariin. Tämä strategia on osittain kiistanalainen ja siitä voi käydä keskustelua Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksella. Kalevan Alakerta-kirjoitus 2.11.2012 (Y. Myllylä) käsitteli arktisen meriteknologian laajentumismahdollisuuksia Oulun seudulle. Alla artikkelin käsikirjoitusluonnos:

Kaleva, Alakerta, 2.11.2012

Hallitusohjelman mukaisesti kesäkuussa valmistui  Itä- ja Pohjois-Suomi -strategia. Sen mukaan jatkossa on panostettava arktiseen osaamiseen.  Arktisessa toimittaessa kysymys on pitkälti logistiikasta. Logistiikan ratkaisut arktisessa jo yksistään avaa merkittävän toimeentulomahdollisuuden suomalaisille.

Arktisten olosuhteiden ominaisuuksia ovat muun muassa pitkät etäisyydet ja kylmyys, lumi, jää, säätilojen nopeat vaihtelut sekä herkkä luonto. Lisäksi on mainittava pimeys talvella ja valon vaikutus kesällä sekä arktisessa muita alueita voimakkaammin havaittava ilmastonmuutos.  Mainittuja arktisen ympäristön ominaisuuksia esiintyy maapallon kaikilla äärialueilla. Arktiseen kehitettyjen tuotteiden markkinat ovat siten maailmanlaajuiset.  Esimerkiksi lokakuussa uutisoitiin Merivoimien maihinnousuveneiden tilaus salolaiselta Marine Alutech –nimiseltä yritykseltä. ”Alus on varustettu tehokkaalla lämmitys- ja ilmastointiratkaisulla joka mahdollistaa toimimisen niin pakkasessa kuin paahtavassa helteessä (Talouselämä 15.10.2012).

Historia opettaa arktisen logistiikkaosaamisen olevan myös Pohjois-Suomessa vaurauden lähtökohta.  Oulu oli merkittävä meriteknologiakaupunki 1700-1800 -luvuilla. Åstromin nahkatehdaskin liittyi pitkälti logistiikkaan, muun muassa hevosten varusteiden, kenkien yms. liikkumiseen liittyvien varusteiden toimittamiseen suurvallalle. Talvisodassa suomalaisena ”keksintönä” pidettyjen suksien käyttö oli osa ratkaisua, samoin kuin kotirintaman villasukkien kutomistaito.  Esimerkit kertovat arktisen logistiikkaosaamisen olevan osaa kulttuuriamme. 1900-luvun suomalaista osaamisen ja innovaatioiden listaa ovat, rautatieliikenteen kehittymisen tukemana jäänmurtajien kehittäminen, ruotsinlaivakonsepti  sekä matkapuhelimen  ja  siihen liittyvän kommunikointijärjestelmän keksiminen ja käyttöönotto.

Viime mainitussa Nokia-ilmiössä ratkottiin vahvasti harvaan asutun Suomen tietoliikennehaasteita, johon osallistuivat alusta asti jotkut tutkijat kutsumustyönään. Tällaisen ”hiljaisen ja näkymättömän tiedon” merkitys menestyksellemme on ollut aina suuri. Esimerkiksi haluan mainita pohjoissuomitaustaisen tietoliikennetekniikan emeritusprofessori Kauko Rahkon, joka johti satoja väitöskirjaprosesseja ja vieä suuremman määrän diplomitöitä jo varhain haasteen ratkaisemiseksi.   Tällaisella asenteella on tutkijoiden ratkottava ajankohtaisia arktisen logistiikan kysymyksiä tänäänkin ja tartuttava yritysten ja ympäristön esittämiin haasteisiin – uudessa paradigmassa arvon tuomista toisille ja arvoketjuihin ja siten kehityksen tukemista on  painotettava pelkästään tutkimusmaailman itsensä määrittämien tutkimusongelmien lisäksi tai sijaan. Uudesta 2000-luvun ihmeestä on Oulun kaupungin talvipyöräily, johon myös tutkijat ja julkiset toimijat voivat tarttua (www.ibikeoulu.com). Oululainen yritys Navico markkinoi par aikaa Oulussa 13.-14.2.2013 pidettävää maailman ensimmäistä kansainvälistä talvipyöräilykongressia ja on valmis yhteistyöhön kaikkien alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on Oulun tunnetuksi tekeminen talvipyöräilykaupunkina maailmalla ja alueen osaamisen vienti.

Suuressa kuvassa 2000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla taloudellisesti merkittävintä on kuitenkin luonnonvarojen hyödyntäminen.  Kustannuksia ja ympäristöä säästävän arktisessa toimivan teknologian kehittäminen on  suurvalloille välttämätöntä pohjoisen alueen luonnonvarojen hyödyntämiseksi.  Mikä voisi olla entisen laivanrakennuskaupunki Oulun rooli luonnonvarojen hyödyntämistä palvelevassa arktisessa meriteknologiassa tällä vuosisadalla? Meneillään olevan arktisen meriteknologian ennakointitutkimuksen mukaan asiantuntijat pitävät Etelä- ja Länsi-Suomeen keskittyneen meriklusterin tulevaisuuden mahdollisuutena sen laajentamista teknologiakaupunki Ouluun ja Pietariin, jonne kaavaillaan venäläiskorealaisena yhteistyönä suurta arktisten LNG-kaasulaivojen rakentamisen telakkaa teollisuuspuistoineen.  Meriklusterin 2900 yrityksen työllisyysvaikutus Suomessa on Meriteollisuusyhdistys ry:n 2011 tietojen mukaan on 43 500 työpaikkaa.

Arktisen meriteknologian ennakointitutkimuksen (www.amtuusimaa.net) mukaan vuonna 2030 niin sanottuja tähtiklustereita eli aloja, joiden kasvu on nopeaa ja työllisyysvolyymi suurta, ovat muun muassa ympäristönsuojeluteknologia, ilmatiede, sää- ja mittausjärjestelmät yli 50 % Delfoi-paneelissa kysymyksiin vastanneiden asiantuntijoiden mielestä. Muita nopeasti kasvavia arktisen meriteknologian osa-alueita tuolloin, ovat ICT ja ohjelmistotuotanto,  luonnonvarojen tutkimus  ja poraus, merenalainen rakentaminen, turvallisuus ja pelastustoiminta. Näihin kaikkiin voisi soveltaa nykyistä oululaista teknologiaosaamista.

Arktinen meriteknologiaosaaminen  on Suomessa keskittynyt etenkin Uudellemaalle, jota väitetään jopa maailman tiheimmäksi tutkimuskeskittymäksi suhteessa väkilukuun / alueen kokoon. Tutkimusyksiköt ovat lähellä toisiaan. Lehtitietojen mukaan pitkälti arktiseen laivanrakentamiseen liittyvän tutkimuskeskittymän vuoksi Helsinkiin perustettiin uusi venäläiseteläkorealainen Arctech Helsinki Shipyard Oy –telakka joulukuussa 2010, jossa jo kaksi ensimmäistä Sahalinin öljy- ja kaasukentille tarkoitettua alusta on valmistumassa.  Oulussa esimerkiksi Thule-instituutilla ja sen NorNet-verkostolla on jo pitkälle meneviä yhteyksiä monien Uudenmaan tutkimusyksiköiden toimijoiden kanssa.  Näitä yhteyksiä on edelleen tiivistettävä.

Alan monien osaajien lisäksi Oulua etelämpänä ovat valtioiden pääkaupungit ja suuryritysten pääkonttorit, joissa luonnonvarojen hyödyntämisestä ja logistiikasta päätetään. Yhteyksien tiivistämistä myös useissa teknologioissa maailman johtavimpaan Saksaan arktisen meriteknologian osa-alueilla kannattaa harkita. Esimerkiksi Siemens voi olla potentiaalinen kumppani nesteytetyn kaasun tuotannon teknologiassa. Nesteytetyn maakaasun (LNG) kysyntä on kasvamassa monelle yllätykseksi kenties ydinvoimaakin enemmän maailman siirtyessä monien asiantuntijoiden mukaan kaasuaikaan. Pohjoinen menestyy arktisessa teknologiassa verkostoitumalla etelään.

Ks. myös HS Vieraskynä 12.8.2012: ”Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi.”

Kymen Sanomat 30.4.2011: ”Koillisväylän käyttö on jo tosiasia.”

Turun Sanomat, Alakerta 5.12.2010: ”Arktisen meriteknologiaosaamisen kysyntä kasvaa.”

Kansan uutiset 25.1.2010 ”Arktista teknologiaosaamista vahvistettava”

Visio 1/2011, s. 12-16 (toim. Olli Manninen) ”Arktinen teknologia – Avain kasvuun.”

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 2. Koulutusmateriaalit, PP-esitykset, 4. Pohjoinen ulottuvuus ja Koillisväylä -artikkeleita Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s