TULEVAISUUSVERSTAS 11.10.2012 -RAPORTTI

Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen Tulevaisuusverstas pidettiin Arctech Helsinki Shipyardin telakan tiloissa 11.10.2012 (linkissä kutsu verstaaseen ja ohjelma). Tuotantoprosessien yhteistyömallit suomalaisten ja venäläisten yritysten välillä nousivat useissa työryhmissä teemana esille – jatkossa malleja kartoitettava ja edistettävä systemaattisesti.

Muita esille nousseita ja myöhemmin Delfoi-paneelin 2. kierroksella testattuja tuoteideoita olivat mm.

  • Logististen yhteyksien rakentaminen Suomi-Venäjä -yhteistyöllä, Arktisten risteilyalusten rakentaminen,
  • Arktisen talouden talouspoliittinen hankestrategia,
  • Team Finland kokoaa AMT-veturit ja palvelutuottajat,
  • Matkailun, elämystuotannon ja arktisen meriteollisuuden yhteishankkeet,
  • Suomeen EU:n liikennestrategian mukainen sisävesiliikenteen kehittämissuunnitelma, Koillisväylä / Nordenskiöld risteilytoiminta jo kesästä 2013.

Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen Tulevaisuusverstas pidettiin 11.10.2012 Arctech Helsinki Shipyardin tiloissa. Tulevaisuusverstasosuuden vetäjän Olli Hietasen laatiman tulevaisuusverstaan yhteenvetoraportin (19 s)  löydät klikkaamalla tästä. Raportti on eräällä tavalla verstaan tuotosten ja keskustelujen yhteenvetomuistio eikä vielä varsinainen johtopäätösraportti hankkeen puolesta. Tulevaisuusverstaan raportti yhdessä haastattelukierrosten yhteenvetoraporttin kanssa muodostaa aineiston johtopäätöksille ja jatkotoimenpidesuosituksille.  Prosessissa Tulevaisuusverstaan tuottamat ideat altistetaan vielä Delfoi-paneelin arvioitavaksi ennen johtopäätösten ja jatkotoimenpiteiden laadintaa. Tulevaisuusverstaan ja haastattelukierrosten yhteenvetoraporttien tulokset erillisinä on kaikkien käytettävissä ja niistä jo löytyy aineksia ajankohtaisen päätöksenteon tukemiseen mm. yrityksissä, tutkimus- ja oppilaitoksissa, ELY-keskuksissa, kunnallisissa kehittämisorgasanisaatioissa ja valtionhallinnossa.

Tulevaisuusverstaan yhteenvetoraportti

Tulevaisuusverstaan yhteenvetoraportti

.

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 2. Koulutusmateriaalit, PP-esitykset, 3. Julkaisut ja raportit, 5. Menetelmät & Konseptit Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: TULEVAISUUSVERSTAS 11.10.2012 -RAPORTTI

  1. Lauri Gröhn sanoo:

    Ei tämä ole mikään visio, ekstrapolaatio vain:

    ””Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi entistä selvemmin merestä ja maaperän rikkauksista”(TEM 43/2010)”

  2. yrjomyllyla sanoo:

    Kiitos kommentista!

    Sanot, että ”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista” ei olisi visio. Mielestäni se voisi olla.
    Ymmärrän niin, että visio pitää sisällään myös tahtotilan ja jos se on yhteisesti tehty, niin yhteisen tahtotilan. Tuossa lauseessa on myös tahtoa aika vahvasti mukana. Ei välttämättä kovin laajasti vielä, mutta uskon, että kasvavassa määrin. Minusta tuo lause antaa suuntaa toiminnalle vahvasti. Eikä nämä mainitut asiat ole lainkaan itsestään selviä trendejä menneisyydestä tai nykyisyydestä tulevaisuuteen.

    Iso kuva on mielestäni, että luonnonvarojen kysyntään kohdistuu suurta kysyntää, voidaan puhua eräällä tavalla paradigmaattisesta eli merkittävästä muutoksesta. Suomen menestys ei perustu pelkästään ”korvien välissä olevaan osaamiseen” vaan osaamiseen, joka on kytketty ympäristöön, maantieteelliseen asemaan ja luonnonvaroihin. Kuitenkin näihin päiviin asti virallinen politiikka on ollut toisensuuntaista, jos sitä mittaa esim. valtionyhtiöiden strategioilla, joissa on luovuttu kaivosoikeuksista käytännössä ilmaiseksi (esim. Kemira-Sokli 2007, tai Neste luopui Venäjän SeverTEKin öljykentästä 2005, tämä lista on pitkä). Toinen esimerkki on, että väestöämme on pyritty korkeakouluttamaan ilman kytköstä ympäristön mahdollisuuksiin, joka viime kädessä voi tarjota laajasti ymmärrettynä globaalin kilpailuedun. Tässä em. visioksi kutsumani ei ole mielestäni pelkka ”extrapolaatio”, jolla ymmärrän kehitystrendien jatkamista tulevaisuuteen nykyisen pohjalta, jos näin jatketaan, niin Suomi ei elä tulevaisuudesta ainakaan merestä ja maaperän rikkauksista (tässä on tietenkin kärjistystä, mutta ehkä kuitenkin vähän totuuttakin). Arktinen meriteknologiakin elää tästä muutoksesta, jossa luonnonvaroihin kohdistuu kasvavaa kysyntää, näkemykseni mukaan, jos asiaa tarkastelee lähemmin. Nyt kuitenkin tarkastelemme näitä asioita ryhmän yhteisenä prosessina ja katsotaan, miten tämä yhteisesti nähdään, olen ryhmän keskustelun tulkki ja tulkitsija keskustelun mahdollistamisen lisäksi.

    Visio-työ on kovaa jumppaa. Tätä ”visiota” ei ole tehty erityisesti, että se olisi tilattu osana prosessia. Eikä tässä Arktisen meriteknologian ennakointihankkeessakaan ole erityisesti tilattu. Toisaalta se liittyy useisiin prosesseihin, väitöstyöni johtopäätöksiin ja erääseen tarkentavaan seminaariin, jossa kiteytys syntyi (9.4.2010 pienimuotoisessa seminaarissa ”Murrosajan valinnat – uuden sukupolven toivo ja mahdollisuudet”, jonka järjestin tekn. tri, prof. Pentti Malaskan kanssa). Olen laittanut tuon vision lauseen pitkälti prof. Pentti Malaskan nimiin kirjallisissa lähteissä tuohon viime mainittuun tilaisuuteen viitaten, jossa hän keskustelujemme pohjalta kysyi, että onko niin, että kun nyt on totuttu sanomaan, että Suomi elää metsästä, tulevaisuudessa sanotaan, että Suomi elää merestä? Olen ehkä jatkanut tätä ottamalla myös tämän maaperän rikkaudet näkökulman näin. No tämä pitäisi nyt katsoa alkuperäislähteistä.

    Nyt tässä arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa syntyy myös uutta visioaineista, syntyykö yhtä kiteytystä, visiolausetta vai monia, jää nähtäväksi. Visiolauseketta ei ole erityisesti tilattu ja se tulee, jos tulee, ehkä hankkeen jälkeen.

    Mutta – olennaista on mielestäni, että visioksi kutsumani ja extrapolaatioksi määrittelemäsi lause ohjaa jotenkin toimintaa. Ainakin minua tämä elähdyttää ja ohjaa vahvasti, ainakin sillä on näin merkitystä, mikä on myös tärkeä lähtökohta.

    Viime kädessä voisi väittää niinkin, että oikein kriteeri arvioida tekemisiä on, että johtavatko ne toimintaan. Esimerkiksi ranskalainen futurologi Michael Godet eräässä uudessa artikkelissa (2012) tuntuu olevan tätä mieltä. Se on kova haaste tässäkin. Paljon riippuu siitä, että mikä on ”visio / näkemys”. Haaste on, että mikä on visio ja miten voimme energisoida itsemme sen toteutukseen.

    Voisi väittää niinkin, että jokaisella hankkeella pitää olla visio tai lähtökohta, mihin pyritään. Sanoisin, että tuo em. visio on ainakin yksi lähtökohta, miksi ollaan liikkeellä. Visioitakin on ehkä eri tasoisia.

    PS. Tosissaan yritimme punnertaa visiota Koillis-Suomen elinkeinostrategiassa 2011-2015 – mahtaako se täyttää vision määritelmän, visio on srategian kannessa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s