Tulevaisuusverstaan esitelmiä

Tulevaisuusverstaassa pidettiin työryhmätyöskentelyä tukevia ja virittäviä esitelmiä. Alla on Yrjö Myllylän ja Jon McEwanin esitelmät, joissa välitettiin etenkin hankkeeseen liittyvien asiantuntijahaastatteluiden tietoa palautteena ja virikkeenä tulevaisuusverstaaseen osallistuville. Yrjö Myllylän esitelmä perustui etenkin Delfoi-paneelin 1. haastattelukierrokseen, johon osallistui noin 40 henkilöä. (Sitä edelsi ns. prosessia ohjaava Pilottihaastattelukierros). Jon McEwan esittelee avainlöytöjään tekemistään kansainvälisistä ja osin Suomessa tehdyistä haastatteluista perustuen oman rinnakkaisen ja samalla opinnäytetyöhönkin tähtäävän työhönsä.

Yrjö Myllylä, Tulevaisuusverstas-esitelmä 11.10.2012

Yrjö Myllylä, Tulevaisuusverstas-esitelmä 11.10.2012

Yrjö Myllylä 11.10.2012 Tulevaisuusverstas-esitelmä

.

.

.

.

.

.

Jon McEwan, Tulevaisuusverstas-esitelmä 11.10.2012

Jon McEwan, Tulevaisuusverstas-esitelmä 11.10.2012

Jon McEwan, 11.10.2012, Tulevaisuusverstas-esitelmä

.

.

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 2. Koulutusmateriaalit, PP-esitykset, 5. Menetelmät & Konseptit Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Tulevaisuusverstaan esitelmiä

  1. Lauri Gröhn sanoo:

    Swot on käsitteellistä sekoilua.

  2. yrjomyllyla sanoo:

    Voit olla oikeassa, että SWOT on käsitteellistä sekoilua. Jostakin syystä se on pitänyt pintansa. Uskon, että oikea tapa on haastaa SWOTi parammalla käytänteellä ja yrittää saada se pintaan tai sitten pyrkiä kehittämään SWOTia evolutionaarisesti parempaan suuntaan, mikä voisi olla parempi vaihtoehto, koska analyysiväline on niin suosittu ja tunnettu.

    Tässä tutkimuksessa SWOT-prosessi on 3-vaiheinen siten, että ns. pilottihaastattelussa ideoitiin SWOT-tekijöitä, Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella tekijöille annettiin paino-/tärkeysarvo, nyt meneillään olevan sähköisen haastattelukierroksen aikana muodostetaan erilaisia strategioita (4 päävaihtoehtoa) sekä priorisoidaan näitä. Mielestäni pääsemme pitkälle SWOTin alkuperäisessä ideassa tässä. Tälläkin analyysillä yksistään näin tehtynä voisimme tuottaa melkoisesti johtopäätöksiä ja jatkotoimenpidesuosituksia.

    Mitä tulee SWOTin käsitteelliseen sekoiluun en ota kantaa, enkä ole itse analyysivälineeseen viimeisen päälle perehtynyt. Innovaatio on lähinnä se, että SWOTia käytetään tässä Delfoi-käyttöjärjestelmän kautta, kuten ensimmäisessä kappaleessa kuvasin, mikä mielestäni tuo huomattavaa lisäarvoa SWOTin luotettavuuteen. Tulokset ovat aidommin laajemman ryhmän mielipide eikä vain ”managerin” tai muutaman henkilön näkemys. SWOT on tässä yksi analyysiväline, kytken sen mieluiten nykytilan analyysiin, ei välttämätön tässä prosessissa, mutta mielestäni hyvä olla mukana. Se on jo vaikuttanut esim. siten, että Tulevaisuusverstaan toteutuksessa pyrimme ottamaan mahdollisuutena esitetyn seikan, ”Meriklusterlin laajentaminen Etelä-Suomesta Ouluun” tosissaan ja kutsuimme alueelta osallistujia. Keskustelu ehkä jatkuu, jossain muodossa, ajatus on ainakin nostettu pöydälle.

    Kun on ilmiö, kuten arktinen meriteknologia tässä tapauksessa, on hyvä, että sitä analysoidaan erilaisilla tavoilla. Mielestäni tämä on ikään kuin tieteessä käytetty triangulaatio-ajattelun mukaista. Jos ilmiötä katsotaan vain yhden metodin, yhden käsitteen, yhden teorian jne. näkökulmasta, voidaan mennä enemmän harhaan, kuin jos sitä katsotaan usein analyysivälineiden, usein metodien, useiden teorioiden valossa. SWOT on tässä mukana, mutta ilmöistä tulee kyllä kuvaa ja toimenpiteille pohjaa muutakin kautta. On siis hyvä verrata prosessissa eri tavoin tuotettuja tuloksia toisiinsa, jos ne tukevat toisiaan, ollaan vahvemmilla johtopäätöksissä, jos taas on ristiriitaisi tuloksia, on syytä miettiä, mistä johtuu.

    Viime kädessä voisi väittää niinkin, että oikein kriteeri arvioida tekemisiä on, että johtavatko ne toimintaan. Se on kova haaste tässäkin, mutta menetelmät kaiken kaikkiaan ovat tässä apuvälineitä. Paljon riippuu siitä, miten niitä osataan käyttää ja mikä on ”visio / näkemys”.

  3. Lauri Gröhn sanoo:

    Jos tuollainen ”wsot” pitään pintanssa, niin voidaan koko nelikenttäkin unohtaa. Käditevammainen strategiatyö on vain tyhjää sanahelinää.

  4. yrjomyllyla sanoo:

    Erotan menetelmät (kuten tulevaisuusverstas, Delfoi), teoreettiset avainkäsitteet (kuten megatrendit, heikot signaalit, villit kortit) analyysivälineistä kuten SWOT, BCG, PESTE jne. Mielestäni SWOTin voi hyvin pitää täällä analyysivälineiden ryhmässä ja käyttää sitä mm. mainituilla menetelmillä.

    Myönnän, että SWOT on jonkun verran irrallinen oma tarkastelunsa suhteessa esim. mainittujen teoreettisen käsitteiden kautta tuotetusta analyysistä. Jossakin mielessä SWOTin tuloksia voidaan mielestäni kuitenkin verrata esim. megatrendien ja heikkojen signaalien kautta tuotettuun analyysiin (mahdollisuudet) tai villeihin kortteihin (uhkat). Monissa listauksissa myös nämä käsitteet – esim. Delfoi- megatrendit ehkä jopa SWOT – rinnastetaan toisiinsa.

    Itse en ole pitänyt töissäni SWOTia ainoana käytettävänä analysointia tukevana käsitteenä tai mikäli minusta riippuu, pääroolissa, mutta mukana tarkastelussa se on ollut. Pääasia strategiatyössäkin lienee toiminnan aikaansaaminen. Tässä tapauksessa voin sanoa, että SWOT analyysi on osaltaan jopa tuottanut myös toimintaa jo, kuten viestintää Oulun suuntaan (mahdollisuutena pidettiin Etelä-Suomi -painotteisen meriklusterin laajentamista Oulun ja Pietarin suuntaan). Yhteistyötä on ainakin tehty sen verran, että tulevaisuusverstaaseen kutsuttiin tämän johdosta edustajia myös Oulun seudulta ja vastikään Kaleva on hyväksynyt teemasta yhden Alakerta-kirjoituksen. Siis toimintaa tämäkin.

    Viime mainittua etelä-pohjois -yhteistyö / Oulu-Uusimaa -yhteistyö johtopäätöstä on hyvä perustella myös muilla aineistosta nousevilla tuloksilla kuin pelkästään SWOTilla (siis kuten viittasin, esim. megatrendianalyysi, heikot signaalit analyysi, villit kortit analyysi -tuloksia voitaneen verrata SWOTin tuloksiin + sitten muulla tavoilla saatuja jatkotoimenpidesuosituksia SWOTin kautta saataviin). Siksi monipuolinen analyysivälineiden, teoreettisten käsitteiden ja metodien käyttö on perusteltua.

    Tässä yhteydessä voisit halutessasi sivistää meitä, että miten sitten pitäisi edetä, mikä on parempi vaihtoehto tekemisen aikaansaamiseksi kuin SWOT tai tässä käytetty kokonaiskonsepti. Onko kenties joitakin merkittäviä riskejä, joita meillä esim. on johtopäätöksissämme, kuten nyt viittasin vaikkapa tuohon Oulu-yhteistyöhön. Voitko esim. osoittaa, että onko tämä johtopäätös oikea vai väärä? Se on tärkeä kysymys, että mihin ”ruuti panostetaan”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s