TIIVISTELMÄ Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen yhteenvetoraportista

Tiivistelmä Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen yhteenvetoraportista 20.8.2012.

Tulosten mukaan arktisen meriteknologian tähtituotteita vuonna 2030 Uudellammalla on Ympäristönsuojeluteknologia  ja  Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät – tämä edellyttää näiden kehittymisen edellytysten varmistamista. Jatkotoimena kannatettiin mm. Arktista tutkimusohjelmaa, joka yhdistää Uudenmaan alueen tutkimus – ja koululaitoksia, Öljyn kylmässä käyttäytymisen tutkimusta niin öljyonnettomuuksia kuin öljylogistiikkaa sekä koneiden ja laitteiden kehittämistä ajatellen. Kansainväliset arktisen osaamisen innovaatio- ja koulutuspäivät ja huippukurssit nähtiin tärkeänä, mm. koska johtavaa kouluttajaa ei alalla maailmassa ole. Työnjohtotason koulutusta ja kokonaisuuden optitoimintia yksittäisen henkilön osasuorituksen optioiminnin lisäksi etenkin tuotannossa pidettiin tärkeänä. Tämä asettaa haasteita mm. ELY:n käytännöille. Strategisten ”pelureiden” tunnistamista pidettiin melko tärkeänä Uudenmaan kannalta. Venäjä oli tämän hetkisistä vientimaista useimmin mainittu, vuoden 2017 tilanteessa myös. Yksi esitetty ajatus oli, että suomalaisten yritysten tulisi mennä ”Suomi sateenvarjon” alla ja osastolla messuille ja tapahtumiin. Suuria öljy- ja kaasualan messuja Venäjällä (Moskova+Pietari), Aasiassa, Pohjois-Amerikassa (USA+Kanada) pidettiin tärkeänä. Ehdotettiin, että analaogiaa voisi hakea Cleantech-klusterista Arktiseen klusteriin.

(päiv. 20.8.2012:)

Trendit. Tärkeimmät Uudenmaan arktisen meriteknologian (AMT) kehittämiseen vaikuttavat ulkoiset muutostrendit ovat Pohjoisuuden merkityksen kasvu (indeksi 4,5 asteikolla 1-5) ja Teknologinen kehitys (3,9). Pohjoisuuden merkitys kasvaa mm.. pohjoisen luonnonvarojen kasvava kysynnän johdosta ja se näkyy panelistien mielestä etenkin arktisten mineraalien kasvavana kysyntänä ja öljyn ja kaasun etsinnän lisääntymisenä sekä poliittisen tahtotilan kasvuna Koillisväylän hyväksi. Teknologisessa kehityksessä on kyse  mm. kustannuksia ja luontoa säästävistä kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian, ICT kehittymisestä –  panelistien mukaan etenkin LNG:n yleistyminen ja putkilinjojen merkityksen väheneminen on tärkeä yksittäinen alatrendi.

Itämeren alueen yhteistyö – tärkeä alatrendi. Jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä Venäjään (19 mainintaa),  Yamalille ja Stokmaniin tarvitaan nesteytysasemia, merellä siirrettäviä laitoksia, varastoja ja kuljetusaluksia, huoltoaluksia, arktisia ydinvoimalla toimivia jäänmurtajia (13),  Öljyntorjunnassa on vahvaa suomalaista osaamista ja mahdollisuus klusteroitua (13) ja Venäjän laivaston modernisointi, noin 2000 laivalla lähivuosina  tuo mahdollisuuksia (12). Toisaalta, jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä teknologiassa johtavaan Saksaan (8).

Heikot signaalit. Heikkoihin signaaleihin ajoissa tarttuminen tuo kilpailuetua. Seuraaviin pitäisi panelistien mukaan tarttua / mahdollisuuksia ja vaikutuksia seurata: Arktisen alueen poliittinen uusjako; Suuret öljy-yhtiöt kiinnostuneet uusista ja erilaisista ratkaisuista arktisessa; Itämeri huono vaihtoehtoa suomalaisten satamien kautta tapahtuvalle liikennöinnille – liikennöintiä on parempi hoitaa Norjan ja Venäjän kautta; Ice management – esim. Sakhalinissa ja Grönlannissa supply-alukset estävät suurten jäälauttojen ajelehtimisen öljynporauslauttoja vastaan; Öljyntorjunnassa arktisessa pyritään ennalta ehkäisyyn; Laivat käyttävät kaasua moottoreissaan; ja Venäjän WTO-jäsenyys ja palvelusektorin vapautuminen kilpailulle.

Villit kortit. Villit kortit ovat epätodennäköisiä, mutta toteutuessaan huomattavan laajasti vaikuttavia. Eniten mainintoja sai Kiinan talouskasvun pysähtyminen (13 mainintaa) toiseksi Öljy- tai muu merkittävä katastrofi arktisessa (13). Molemmat pysähdyttäisivät ja ”jäädyttäisivät” pohjoisen hankkeita pitkäksi aikaa. Toisaalta positiivisesti vaikuttavina villeinä kortteina nähtiin Liittoutuminen isojen pelureiden kanssa (yksittäiseen hankkeeseen tähtämiisen sijaan ennalta verkottuminen ja palvelupaletin tarjoaminen suurille yhtiöille ja toimijoille, 11 mainintaa) sekä Erikoistalousalueiden luomishankkeet venäläisten kanssa Murmanskiin, Viipuriin tai Pietariin tai norjalaisten kanssa Kikkoniemelle (10) (alueella voisi olla teknologiakeskuksia, jotka kehittävät tarvittavia teknologioita, meriteknologian lisäksi energia- ja kaivosteknologia). Aurinko, tuuli, aaltoenergia, energiatuotannon hajautus – em. vaikuttavat öljyn- ja kaasuntuotantoon ja käyttöön (8).

Vahvuudet ja mahdollisuudet. Vahvuuksia ovat erityisesti Osaaminen, Venäjän läheisyys, Innovativiisuus, Jäämallilaboratoriot, Perinne ja Sosiaalinen pääoma. Mahdollisuuksia Arktinen tutkimusohjelma, Ajattelevat ihmiset, Uusia alustyyppejä tarvitaan ilmastonmuutoksen vuoksi,  Johtavaa kouluttajaa ei ole olemassa – Suomi/Uusimaa/Aalto-yliopisto voisi ottaa kansainvälisen koulutuksen vastuulle, Tekninen etumatka sekä Etelä-Suomen akselin pitäisi laajentaa Pohjois-Suomeen Ouluun (ja Pietariin).

Mitä on arktinen meriteknologia? arktisessa teknologiassa on huomioitu osa tai kaikki seuraavista arktisen ympäristön ominaisuuksista: mm. kylmä, lumi, jää, lämpötilanvaihtelut, nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet, pimeys, valo, pitkät etäisyydet, herkkä luonto ja ilmaston muutos.Delfoi-paneelin mukaan arktisessa meriteknologiassa ylivoimaisesti tärkeimmät tekijät ovat kylmä, lumi, jää ja näihin liittyvät palvelupuolelle heijastuvat seikat kuten vaikkapa nopeat säätilojen muutokset ja niiden hallinta. Em. kylmyys-teema koskettaa kaikkia arktisen meriteknologian tuotealueita. Toiseksi eniten tulee huomioida arktisen herkkä luonto ja pitkät etäisyydet.

Boston Consulting Groupin tuoteportfolioanalyysi. Tulosten mukaan vuonna 2030 ns. tähtituotteita/-klustereita   Ympäristönsuojeluteknologia  ja  Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät (yli 50 % kysymykseen vastanneiden mielestä).  Auringon nousun aloja, kysymysmerkkejä, ovat selvimmin Tutkimus- ja poraustoiminta,  Merenalainen rakentaminen sekä  Turvallisuus- ja pelastustoiminta (yli 50 % kysymykseen vast.). Lypsylehmänä nähdään selvimmin Laivanrakentaminen (yli 50 %:n vastanneista mielestä). Myös Kuljetus- ja logistiikkajärjestelmilläon vahvaa lypsylehmän roolia. Laivanrakentamisessa arktisen alueen mahdollisuudet huomioiden Uudellammaalla pitäisi erityisesti panostaa seuraaviin alustyyppeihin (etenkin työllisyysnäkökulmaa painottaen): Tutkimusalukset, Jäänmurtajat, Huoltoalukset, Jäämanagement-alukset, Öljyntorjunta-alukset,  Pelastusalukset ja Hybridi-/monitoimialukset.

Miniklusterit ja klusteroituminen. Selvimmin vastausten perusteella on tässä vaiheessa erotettavissa seuraavat ryhmittymät:  1. ryhmä/klusteri: Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät toiminnot yhdistyy voimakkaimmin Navigointiin ja reitin valintaan sekä ICT:hen ja ohjelmistotuotantoon ja ratkaisuihin; 2. ryhmä/klusteri: Offshore-rakentaminen ja toiminnot yhdistyvät selvimmin Merenalaiseen rakentamiseen; 3. ryhmä/klusteri: Ympäristönsuojeluteknologia ja ratkaisutMerenalaiseen rakentamiseen; 4. ryhmä/klusteri: Turvallisuus- ja pelastustoiminta + Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantjärjestelmät + Navigointi ja reitin valinta; 5. ryhmä/klusteri:  Laivanrakentaminen + Offshore + Tutkimus ja poraustoiminta (+Ympäristöteknologia sekä Turvallisuus- ja pelastustoiminta).(Em./kappale kohta 28.6.2012 väliyhteenvetoon perustuen.)

Koulutus- ja innovaatioympäristön kehittäminen. Suuressa kuvassa tärkeitä maita ovat Venäjä, Kanada ja USA (ja Kiina), joihin suomalaisten toimijoiden tulisi verkottua (painoarvo 4,4 asteikolla 1-5); Luonnonvarojen omistajina ovat valtiot ja isot yritykset → On verkotuttava omistajien kanssa, joille tarjotaan tuotepaletti (ei tule vain myydä) (3,8); Uudenmaan alueen tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä koulutuksen profiilin nostaminen arktisella teemalla (4,0); Iso virta syntyy yrittäjälähtöisesti (mm. keksintöjen teko ja muiden ideoiden käyttöönotto) (3,8); Projektiosaamisen vahvistaminen (sis. mm. tapauskohtaisen räätälöinnin) (3,9); On keskityttävä kapeille erikoisalueille, mikä ei johda alueelliseen klusteroitumiseen Uudellamaalla vaan yhteistyökumppaneiden etsimiseen maailmanlaajuisesti (3,8); Työnjohtajien/teknikkotason koulutus on merkittävä telakkateollisuuden kehitämisen. pullonkaula (3,7); Maisteri- ja tohtorikoulutusohjelmat yliopistossa teemaan liittyen (3,7) ja Tutkimusalukset on tulevaisuuden tärkeä tuotealue (3,7).

Kansainvälistymisen haasteet.  Strategisten ”pelureiden” tunnistamista, Pk-yritysten resurssipulaa, Pk-yritysten suhteita suuriin yrityksiin ja Suuryritysten strategioiden ajantasaisuutta AMT mahdollisuuksien näkökulmasta pidettiin melko tärkeänä AMT:n kansainvälistymiseen liittyvänä tekijänä. Venäjä oli tämän hetkisistä vientimaista useimmin mainittu, vuoden 2017 tilanteessa myös. Yksi esitetty ajatus oli, että suomalaisten yritysten tulisi mennä ”Suomi sateenvarjon” alla ja osastolla messuille ja tapahtumiin. Suuria öljy- ja kaasualan messuja Venäjällä (Moskova+Pietari), Aasiassa, Pohjois-Amerikassa (USA+Kanada) pidettiin tärkeänä. Ehdotettiin, että analaogiaa voisi hakea Cleantech-klusterista Arktiseen klusteriin.  Ehdotettuja miniryppäitä, joita messuille etc. pitäisi koota, olivat mm. ”jään ympärille”, icemanagament-ryväs, arktisen klusteri, varustamot ja niiden asiakkaat ja Väisälät etc. laitevalmistajat.

Keskeiset kehittämishankkeet.  Keskeiset kehittämishankkeet 1-5 vuoden aikajänteellä:  1)  Ajankohtaisiin arktisen alustilauksiin, kuten Aurora Borealiksen tai Suomen valtion kaavailemaan jäänmurtaja/monitoimialuksen, tilauspäätöksiin vaikuttaminen (13 mainintaa), 2)  Arktinen tutkimusohjelma, joka yhdistää Uudenmaan alueen tutkimus – ja koululaitoksia (12), 3) Kylmässä/arktisessa toimivien materiaalien kehittämisohjelma (9) (esim. öljyntorjunta), 4) Kansainväliset arktisen osaamisen innovaatio- ja koulutuspäivät ja huippukurssit (vrt. esim. Oulu Mining School -konsepti) (8) (”johtavaa kouluttajaa maailmassa ei ole”), 5) Meriteollisuuden ja kaivosteollisuuden yhteisten mahdollisuuksien hakeminen (9), 6) Öljyn kylmässä käyttäytymisen tutkimus (8) (jäälaboratoriossa ja / tai luonnossa, öljyntorjunta, logistiikka, tekniset laitteet) ja 7) Koillisväylän tietoliikenne- ja reaaliaikaisten seurantajärjestelmien kehittäminen, mm. älypoijujen hyödyntäminen (7). Em. kehittämishankeaihiot ovat alustavia ja niitä kehitetään ja uusia testataan Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksella sekä Arktisen meriteknologian tulevaisuusverstaassa Helsingissä 11.10.2012. Lisätietoja osoitteesta www.amtuusimaa.net.

***

Kategoria(t): 1. Tiedotteet, 2. Koulutusmateriaalit, PP-esitykset, 3. Julkaisut ja raportit Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s